Proteiiniluennosta

Toisen asiantuntijaluennon luennoitsijana toimi dosentti Tuomas Haltia Bio- ja ympäristötieteiden laitokselta. Haltia kertoi jonkinverran myös omasta tutkimustyöstään, mutta tutkimuksen aiheet olivat hieman vieraita ja eikä aivan selkeää kuvaa niistä syntynyt luennon pohjalta.

Luennon aiheena olivat siis proteiinit, ja etenkin niiden rakenteesta kerrottiin lukiotasoa tarkemmin. Esille tuli juuri niitä käsitteitä, jotka muisti joskus kyllä kuulleensa, mutta ei sen tarkemmin perehtyneen. Etenkin aminohapoista kerrottiin entistä tarkemmin. Luennolta jäi mieleen ainakin aminohappojen sivuketjujen koostumuksen merkitys, sillä aiemmin aminohapot olivat olleet lähinnä mystisiä kirjainyhdistelmiä. Oli mielenkiintoista kuulla, mistä johtuu se, että proteiinissa on sekä hydrofiilisiä että -fobisia osia.

Täysin uutta tietoa ainakin minulle tuli peptidisidoksen ominaisuuksista: kaksoissidosluonne aiheuttaa peptidisidoksen tasomaisuuden, jolloin peptidiketju ei pääse siitä kohtaa kiertymään. Kiinostavana esimerkkinä sekundäärirakenteeseen liittyen Haltia mainitsi niin sanotun hullunlehmäntaudin, johon liittyy α-kierteen muuttuminen β-laskokseksi, jolloin proteiini alkaa aggregoitua ja aiheuttaa tuhoa hermokudoksessa. Proteiinin oikeanlainen  laskostuminen sekundäärirakenteeksi on siis hyvin tärkeää, ja pienikin laskostumiseen vaikuttava mutaatio voi olla kohtalokas.

Myös proteiinien tertiäärirakenteen merkitys mainittiin moneen otteeseen, ja selväksi tuli myöskin, että vaikka polypeptidin tarkka aminohappojärjestys tunnettaisiin ei täysin ymmärretä, kuinka laskostumaton proteiini löytää lopullisen muotonsa. Laskostuminen vaatii tietynlaiset olosuhteet, ja biologisesti aktiivisia, toimivia proteiineja onkin haasteellista valmistaa koeputkessa.

Luennolla siis loppujenlopuksi käsiteltiin lähinnä lukion kursseilta jollakin tasolla tuttua asiaa, mutta huomattavasti tarkemmin, ja enemmän kemialliseen rakenteeseen keskittyen.