Pari ajatusta nykytaiteesta

Kurssilla kehotettiin tutustumaan nykytaiteen ilmiöihin kahden linkin kautta. Ensimmäinen oli linkki Länsi-Australian yliopiston taidelaboratorion (SymbioticA) sivulle. Pikaisella vilkaisulla pääsee selville että kyseessä on jonkinlainen tutkimuslaitos, joka hyödyntää laboratoriota taiteessa. Kuulostaa ihan kiinnostavalta ja tulee mieleen jotain uudenlaisten välineiden ja menetelmien kehittelyä esimerkiksi maalaustaiteeseen. Tarkempi tutkiskelu paljastaa, että siitä ei todellakaan ole kyse. Työpajoista löytyy muun muassa “tissue engineering and art workshop”, vieressä kuva käsittelyssä olevasta luu- ja lihapalasta. Voidaanko tämäkin tosiaan laskea taiteeseen? Taiteella on tapana hakea ja rikkoa rajoja. Biotaiteella sitä varmasti tehdään ja luulen, että sillä saadaan aikaan keskustelua paitsi taiteesta itsestään, myös niistä aloista, joiden menetelmiä tai ilmiöitä siinä hyödynnetään.

Toinen linkki oli New Yorkin nykytaiteen museon sivuille näyttelyyn Rising Currents, joka käsittelee New Yorkin edustan kaupunkikuvaa, sen kehitystä ja tulevaisuutta. Näyttelyn tekemiseen osallistui arkkitehteja, maisema-arkkitehteja, kaavoittajia, ekologeja ym. alueiden suunnittelussa mukana olevia ja on monialainen projekti. Mielenkiintoista on, että osaksi projektin taidetta kuvataan yleisön osallistuminen keskusteluun. Sivustolla kuvataan, että itse näyttely on vasta toinen projektin vaihe kolmesta, ja kolmas tulee olemaan keskustelu ja siitä seuraavat mahdolliset suunnitelmat. Kaupunkisuunnittelun prosessista siis tehdään taidetta tuomalla se modernin taiteen museon näyttelylistalle.

Sekä Symbiotica että MoMA:n näyttely hyödyntävät nykyajan ilmiöitä taiteessa ja synnyttävät keskustelua niistä, minkä vuoksi ne ovat mielestäni paikallaan taiteen kentällä. Taide on kuitenkin ehkä osuvin aikansa kuvaaja. Menneiden vuosikymmenten ja -satojen taiteesta voidaan lukea, millainen kehitys on ollut meneillään ja mitkä kysymykset ovat olleet yhteiskunnassa tärkeitä, samoin on nykypäivänä. Yhä tärkeämmäksi näyttää tulevan taiteesta syntyvä keskustelu, minkä takia ehkä monet teokset liikkuvat mm. eettisten normien raja-alueilla.