Ovatko yliopistomme velttoja läskejä?

Suomessa on herännyt keskustelu “Tieteessä tapahtuu”-lehden virittämänä yliopistojen hallinnon paisumisesta (HS 22.3.).

Napikkain ovat samassa yliopistoinstituutissa työskentelevät tutkijat ja hallintohenkilöstö. Tutkijat tyypillisesti samaistavat hallinon läskiin, jonka poistaminen toisi vastaavan rahan opetukseen ja tutkimukseen. Läskiargumentti pitää sisällään oletuksen siitä, että opetus- ja tutkimustoiminta on oikeutetumpaa ja kustannusvaikuttavampaa kuin hallinon tehtävät. Tällöin kaikki hallinnon tekemät asiat voidaan nähdä vain pyrkimyksinä perustella hallinnon oma olemassaolo.

Hallinto puolestaan näkee oman toimintansa lähtökohtaisesti perusteltuna, eikä ymmärrä vastakkainasettelua. Kuka hoitaisi tukitoiminnot paremmin? Pitäisikö luopua kansainvälisten ja kansallisten suhteiden ylläpitämisestä? Entäs spin-offit ja innovaatiotoiminta? Vaikka näistä osin luovuttaisiin, vastaavat rahat tuskin löytäisivät tietänsä opetukseen ja tutkimukseen.

Läskiargumentti voidaan tulkita kysymyksen esitykseksi: kumpi on kustannus-vaikuttavampaa: tutkimus ja opetus vai hallinto? Keskustelussa pitäisi ottaa nyt askel kohti dialogia, ja pohtia millä yhdistelmällä ja yhteistyön muodolla saavutetaan paras kustannusvaikuttavuus. Jos läskiä on, sen poisto sujuu parhaiten yhdessä jumppaamalla.

Ville Lehtola
Tekniikan tohtori
Espoon kaupungin varavaltuutettu (kok)