Oppimispäiväkirja – luento 7

Seitsemännen luennon ensimmäisen puolikkaan aiheena oli neuraalinen koodaus. Informaatio etenee soluissa jo aiemmilta luennoilta tutun aktiopotentiaalin avulla. Tapoja koodata tämä viesti on useita, kuten esimerkiksi laukomistaajuus, laukomissekvenssit tai populaatiokoodaus. Myös hermosolujen välistä synkroniaa käytiin läpi ja kuinka tämä saattaa osaltaan edesauttaa koodausta. Kaiken kaikkiaan luennon ensimmäinen osa oli jostain syystä hieman hankalaa seurattavaa eikä siitä varsinaisesti jäänyt kovin selkeästi asioita mieleen.

Luennon toinen osa keskittyi erilaisiin neurologisiin ja psykiatrisiin sairauksiin. Suurin osa sairauksista olivat nimen tasolla tuttuja jo aikaisemminkin ja olikin mielenkiintoista kuulla näistä hieman enemmän. Huonompi puoli on, että monenkaan sairauden syntymekanismeista ei juurikaan tiedetä.  

Selväksi luennolla kuitenkin kävi, että neurologiset ja psykiatriset sairaudet voivat johtua hyvinkin monesta eri asiasta. Kyseessä voivat olla niin rakenteelliset tai toiminnalliset ongelmat aivoissa kuin myös epämääräisemmin havaittavissa olevat asiat.

Neurologiaan ja psykiatriaan liittyvät sairaudet ovat iso ongelma niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta. Sairaudet ovat usein todella vakavia ja voivat heikentää elämänlaatua merkittävästi. Niiden parantaminen on usein todella vaikeaa ja kallista ja joskus jopa mahdotonta. Luennon lopulla käytiin läpi erilaisia sairauksien hoidossa käytettyjä menetelmiä. Lääkkeet ovat varmastikin käytetyin menetelmä, mutta mielenkiintoisempia esimerkkejä olivat erilaiset stimalaattorihoidot. Uutta tietoa oli esimerkiksi se kuinka sähköshokkihoitoa käytetään edelleenkin vaikean masennuksen hoidossa. Yhteistä näille monelle menetelmälle tuntuu olevan se, ettei vaikutusmekanismeja tiedetä tarkalleen mutta niiden on käytännössä huomattu auttavan.