Oppimispäiväkirja, luento 5

Tällä kertaa opittiin paljon tarkkaavaisuudesta ja muistista. Tarkkaavaisuus-osiossa käsiteltiin hyvin paljon samoja asioita, kuin mediatekniikan laitoksen havaitsemisen kurssilla (https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/t-75.4900/etusivu). Psykofysiikka oppiaiheena on tuttua, ja siihen liittyvät tutkimukset. Näistä täydentäisin luentoa Weberin lailla, eli “juuri havaittavalla erolla”. Ihmiset havaitsevat esimerkiksi tietyssä havainnossa juuri ja juuri 10% kasvun, joka tarkoittaa että 100 mitattua yksikköä kasvaa 110:ksi ja 200 220:ksi ennenkuin ero huomataan. 200->210 ei havaita. Lisätietoja aiheesta voi katsella esim. http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_07_03_kuusela.html ja havaitsemisen kalvot.

Myös luennoilla mainittu gestalt-psykologia ja jännittävät kuviot ovat havaitsemisen kurssilta tuttuja. Ohessa muutama liitteeksi Rubinin maljakko, joka pistää aivot solmuun sitä mukaa missä silmät ovat. Joko näkyvillä on maljakko tai kahdet kasvot:

Rubinin maljakko

Luennolla mainittu hälyäänistä poimittu oma nimi on muuten jännä juttu. Ei toimi pelkästään kuuloaistin kanssa, vaan myös muidenkin aistien kanssa, joten on syvemmällä tasolla. Itse kun tulee käytettyä hyvin paljon konetta ja nähtyä paljon tekstiä, niin jos oma nimimerkki vilahtaa jossain, niin pää rekisteröi sen kyllä heti. Kaikki muu teksti menee ohi kuin “kohinana” jos ei kiinnitä huomiota. Sydän pomppaa aina kun joku esim. mainitsee irkissä nimen.

Tätä olisi mahtava oppia hyödyntämään esimerkiksi käyttöliittymäsuunnittelussa. Monet ikonithan, kuten esim play-nappi on niin universaali ja tunnistettava, että löydämme helposti käyttöliittymästä kuin käyttöliittymästä tämän hetkessä. Uskoisin että myös muita esimerkkejä löytyy, nytkun asiaa reflektoi tarkemmin mielessään.

Tarkkaavaisuudesta mainittu keskittyminen pään sisäisiin mentaalisiin prosesseihin laittoi miettimään, että eikö tässä introspektiosta puhuttu? http://fi.wikipedia.org/wiki/Introspektio Introspektio onkin sitten filosofia ja systeemiäly -kurssilta tutumpi. Tätä on tullut mietittyä, että missä tämä itse aivoissa tapahtuu, ehkä se nyt saa vastauksen.

Kun luennolla puhuttiin konstanssisesta havaitsemisesta eli luokittelusta koon, muodon, värin jne. mukaan ja käytettiin esimerkkinä 7-vuotiasta tyttöä joka ei tunnistanut lankapuhelinta puhelimeksi, alkoi mieleen tulla ohjelmistotestaus. Ohjelmistotestauksessa monesti testataan pilottiversiota ihmisillä ja voi käydä monesti siten etteivät he ymmärrä käyttöliittymää => eivätkä osaa käyttää tuotetta. Tässä on itseasiassa jälleen yhtymäkohta aivokurssin ja mediatekniikan välillä. Tulee myös mieleen että tietyt käyttöliittymät voivat olla tehtyjä vain tiettyihin kulttuureihin, joissa on opittu tiettyjä asioita ympäröivästä maailmasta, esimerkiksi juuri tuo lankapuhelin. Nykyäänhän eivät nuoret tietokoneen käyttäjät ymmärrä esimerkiksi mitä windows-ohjelmien levykkeen kuva Tallenna -kohdassa merkitsee, koska he eivät tälläistä ole koskaan käyttäneet!

Muisti

Muisti onkin sitten jännittävä juttu. Tietotekniikkaa opiskelleena erilaiset fyysiset tallennusvälineet ovat tuttuja niin viiveputkista, ferriittirenkaiden kautta nykyisenkaltaisiin muistipiireihin. http://en.wikipedia.org/wiki/Delay_line_memory http://en.wikipedia.org/wiki/Ferrite_core_memory. Aivoistahan ei tunneta vielä kovin tarkkaan miten muisti toimii, tai miten “tieto tallennetaan”, mutta uskoisin että tämä mahdollistuu paremmin tulevaisuudessa.

Muisti monesti jaetaan pitkäkestoiseen ja lyhytkestoiseen muistiin. Pitkäkestoinen muisti jakautuu Pitkäkestoinen muisti jaetaan deklaratiiviseen ja ei-deklaratiiviseen muistiin. Deklaratiivinen muisti tarkoittaa että tapahtumat on palautettavissa takaisin mieleen. Episodinen muisti pitää sisällään tapahtumat ja semanttinen muisti pitää sisällään paikat ja esineet. Ei-deklaratiivista muistin sisältöä ei voida palauttaa mieleen, koska kyseessä on enemmänkin lihasmuisti, mutta kokeilemalla selviää.

Lyhytkestoinen jaetaan sensoriseen ja työmuistiin. Työmuistista mainittakoon, että vaikka tänne mahtuukin vain vähän tavaraa, kuten esim. 7 numeroa, niin sinne mahtuu 7 opittua osaa. Esimerkiksi puhelinnumero 040 123 4567 muistuu mieleen kolmena palana työmuistissa. Tästä mainittakoon että esim. shakinpelaajat jotka ovat treenanneet vuosikausia, muistavat siirtojen sarjoja ja pelitilanteita juuri tällä tavalla. Kun aloittelijalle mahtuu vain muutama liike päähän, niin mestarille mahtuu muutamien liikerata-strategioiden sarjat työmuistiin.