Oppimispäiväkirja: luento 5

Risto Iloniemi luennoi tiistaina 3.4.2012 kuulo- ja näköaistista, motorisesta järjestelmästä sekä aivojen kuvantamismenetelmistä.

Kuuloaistista läpi käytiin lähinnä kuuloradan rakennetta, joka olikin jo jonkin verran tuttua lukiosta. Ilmasta tuleva paineaalto siirtyy ulkokorvan korvakäytävää pitkin välikorvaan tärykalvon kautta. Siitä mekaaniseksi värähtelyksi muuttunut viesti kulkee kuuloluiden ja eteisikkunan kautta sisäkorvaan, jossa simpukan värekarvojen liike aiheuttaa hermoimpulssin isoaivokuoren kuuloalueelle.

Sen sijaan silmäaistista tuli paljon uutta ja mielenkiintoista asiaa ja sen omaksuminen vaatiikin ahkeraa opiskelua. Erityisen mielenkiintoista oli fakta, että sammakko pystyy havaitsemaan jopa yksittäisen fotonin. Uutta tietoa oli tarkempi verkkokalvon solujen toiminta ja rakenne.  Sauvasolujen avulla näemme hämärässä ja tappisolujen avulla erotamme värejä ja näemme tarkasti valossa. Kun sauvasoluihin osuu fotoneita, sauvasolut hyperpolarisoituvat, koska tällöin sauvasolujen solukalvon Na⁺ kanavat sulkeutuvat. Tämä aiheuttaa aktiopotentiaalin bipolaarisoluissa ja gangliosoluissa, joista aktiopotentiaali jatkaa aivoihin. Gangliosolut reagoivat kuitenkin vain valaistuseroihin. Tuttua oli jo mm. silmän rakenne.

Motorinen järjestelmä oli myös tuttua fysiologian sekä solubiologian luennoilta, mutta vaatii toki kertausta. Tuttua oli esimerkiksi, kuinka eri lihasryhmät ovat edustettuina aivokuorella eri määrin sekä kuinka alfa-motoneuroni ja sen hermottama lihassolu muodostavat motorisen yksikön. Erityisen mielenkiintoista oli kuulla Parkinsonin ja Huntingtonin taudeista.

Lisäksi luennolla käsiteltiin kuvantamismenetelmiä, joista mm. TMS:n ja MEG:n toimintaa pääsimmekin katsomaan Excursiolla BioMag:ssa ja joita esittelimme jo edellisessä blogimerkinnässä. Kuvantamismenetelmiä on käyty läpi hieman myös fysiikan kursseilla, mikä auttoi ymmärtämään niiden toimintaa.