Oppimispäiväkirja, luento 4

Neljännellä luennolla professori Risto Ilmoniemi käsitteli eri aistien toimintaa, motorisia järjestelmiä sekä yleisimpiä käytössä olevia aivokuvantamismenetelmiä.

Perusasiat näkö- ja kuuloaistin osalta olivat tuttuja jo ennestään mutta muutamia uusiakin havaintoja tuli tehtyä. Kuuloaistin osalta esimerkiksi karvasolujen toiminta mekaanisina reseptoreina ja kuinka ääniaalto muuttuu sähköiseksi hermoimpulssiksi oli mielenkiintoista tietoa. Kuulohermot osoittautuivat myös olevan todella herkkiä juuri tietyille taajuuksille.

Näköaistia tarkasteltiinkin hieman tarkemmin. Mieleen jäi kuinka verkkokalvon 100 miljoonalta reseptorilta tieto siirtyy noin miljoonaan näköhermon aksoniin. Silmä siis pakkaa informaatiota melko voimakkaasti. Mielenkiintoista oli myös kuinka tietyn tyyppiset näköhavainnot aktivoivat tiettyjä osia avoista. Tämän takia vamma tietyssä osassa aivoja voivat aiheuttaa kyvyttömyyden havaita jotain spesifistä asiaa kuten esim. kasvojen tunnistusta.

Motoristen järjestelmien osalta tuli ehkä eniten uutta asiaa. Motorisia toimintoja säätelevät liikeaivokuori sekä pikkuaivot ja toiminta on hyvin pitkälle automatisoitua ilman, että pitää varsinaisesti ajatella tekevänsä jotain. Rytmigeneraattorit liikesarjojen muodostajina vaikuttivat todella mielenkiintoisilta.

Luennon lopulla käsiteltiin vielä erilaisia kuvantamismenetelmiä. Päällimmäisenä jäi mieleen, että kuvantamismenetelmillä saadaan tietoa aivojen tilasta. Aivojen tilalla taas voidaan tarkoittaa montaa eri asiaa, kuten rakennetta, toimintaa, sähköistä tilaa, verenkiertoa yms. Osa esitellyistä kuvantamismenetelmistä olikin tuttuja Biomag-vierailun tiimoilta ja kovin paljon uutta tietoa tästä osiosta ei irronnut.