Oppimispäiväkirja luento 2: Terminologiaa

Toinen luento palautteli mieleen keskeistä sanastoa yleisesti anatomiasta sekä tarkemmin aivoista. Aikaisempi tietopohja fysiologian kurssilta tuki uuden sanaston ja anatomian opettelemista. Olikin mukava huomata, että moni asia oli jo entuudesta tuttu. Näistä esimerkkinä hermosolun rakenne ja aktiopotentiaalin kulku. Opiskelua jatkossa helpottaa anatomisen kielen opettelu. Luentokalvot onkin hyvä apu tässä suhteessa, sillä niihin oli kerätty termejä niin suomeksi, englanniksi kuin latinaksikin. On hyvä tietää miten kirjallisuudessa viitataan ruumiin osien ja rakenteiden sijainteihin. Kuvien ymmärtämistä helpottaa leikkauspintojen suunnat: axial pystyakselia kohtisuora taso, coronal kasvojen suuntainen taso sekä sagittal kasvoja vastaan sivuttainen taso.

Fysiologian kurssilla aivojen anatomia painotettiin vähemmän, joten keskityin luennolla juuri aivojen eri osien anatomiaan ja niiden fysiologisiin tehtäviin. Mieleeni jäi aivolohkot sekä näitä erottelevat uurteet ja vaot. Otsalohkon ja päälaenlohkon erottaa keskusuurre. Otsalohkon sen alapuolella olevasta ohimolohkosta erottaa Sylvian vako. Aivojen takaosassa päälaenlohkon ja takaraivolohkon välistä löytyy okkipitaalinen uurre. Näitä tärkeämmäksi koin aivojen toiminnallisten osien (talamus, hippokampus, pikkuaivot, aivorunko) paikantamisen. Erityisesti kiinnitin huomiota aivorunkoon ja sen osiin. Keskiaivot ovat aivorungossa ylimpänä ja toimii motoriikan, kuulon ja näön parissa. Aivosilta on keskiaivojen alla ja alimpana ydinjatkos, joka toimii autonomisen hermoston osana.

Näiden rakenteellisten tietojen pohjalle odotan kurssin myötä paljon uutta tietoa mm. hermoradoista ja tiedonkulusta.