Oppimispäiväkirja, luento 2

Kurssin tässä vaiheessa tuntuu tulevan todella paljon uusia termejä. Aksoni, Depolarisaatio, Somaattinen, jne. Pitää keksiä joku tapa miten kaiken saa pysymyään mielessä :). On todella hyvä että lähdetään perusteista liikenteeseen, koska näitä asioita on viimeksi tullut lukion biologian tunneilla katseltua. Soluista on sentään tullut luettua jonkun verran ja kurssi täydentää loputonta tiedonjanoa. Ovatko aivosolutkin samanlaisia kuin muut solut? Miten ne ovat kehittyneet juuri ottamaan itselleen “ajattelun” vastuulleen?

Luento kokonaisuudessaan herätti monia kysymyksiä, jotka jäävät koko kurssin ajaksi muhimaan, ja joista joihinkin varmasti löytää vastauksen kurssin aikana:
– Ei-tahdonalainen autonominen hermosto. Mietityttää että kun tämä säätelee sukupuolihormoneita, ja hengitystä ja muuta, niin asuvatko emootiot myös täällä?
– Tonopia: Jännä nähdä että eri taajuusalueet ovat järjestyneet eri sektioille kaksinkertaistuvassa järjestyksessä. Tämä on asia mistä ehdottomasti haluan tietää lisää.
– Silmät, tässä kun katsottiin erilaisia leikkauksia niin se että verkkokalvo on oikeastaan aivoja yhä, eli hermosoluja. Tämä on mediatekniikan laitoksen havaitsemis-kurssin kanssa samalla linjalla, ja pystyy käyttämään siellä opittua hyödyksi 🙂
– Aivojen kielialueet eli Broca ja Wernicke. Voisiko nämä kytkeä tulevaisuudessa koneeseen ja saada ihmiseen sisään ja ulos kommunikaatiota?

Kaikista mielenkiintoisin oppi on kuitenkin hermosolujen rakenne. Tässä opimme eri osiot ja minkälaisia hermosoluja on olemassa. Tämä kuitenkin herättää hyvin paljon mielenkiintoa siitä, minkälaisia ovat sähköiset ja kemialliset viestit. Kulkeeko niissä tieto “bittejä” tai jotain monimutkaisempana, vrt DNA tietovarastona.

Tiedonkulun perustekijät ja se miten tieto kulkee vain joko parille solulle tai suurelle määrälle ovat tuttuja tietojenkäsittelytieteestä. Kiinnostaa tietää onko aivoilla tietty “kellotaajuus” vai viestivätkö hermosolut toisilleen itsenäisesti tarpeen mukaan.

Linkin http://www.ualberta.ca/~chrisw/howfast.html takaa löytyy jonkinlaisia vastauksia, samoin googlatessa ja tutkiessa paljastuu ettei aivoja voikaan oikeaan verrata tietokoneeseen, vaan 100 miljardin tietokoneen verkkoon. Aivojen rinnakkaisprosessoinnista korkeammalla tasolla löytyy täältä esimerkki: http://en.wikipedia.org/wiki/Parallel_processing

Muistaen ensimmäisen luennon kertomuksen siitä, että aivojen pienistä yksityiskohdista tulee joka vuosi hyllymetreittäin uutta tietoa, mutta kokonaisuudesta tiedetään hyvin vähän, tuntuu että ainakin alkupäässä tullaan keskittymään pieniin yksityiskohtiin. Uskon jo tässä vaiheessa kurssin herättävän enemmän kysymyksiä, kuin se antaa nykyisiin kysymyksiin vastauksia :).