Oppimispäiväkirja luennolta 6: Tarkkaavaisuus ja muisti

Luento aloitettiin tarkkaavaisuuden määritelmästä, eli miten aistien hermofysiologia määrittelee sen, minkälaisia asioita kykenemme havaitsemaan fyysisessä ympäristössämme. Aiheeseen alettiin syventyä William Jamesin määritelmän kautta tahdonalaisuudesta, tarkkaavaisuuden jakamisen työläydestä sekä tarkkaavaisuuden rajouttuneesta kapasiteetista.

Luennoitsija toi esille huomion, että ihmisen tarkkaavaisuus voi suuntautua myös aivojen sisäisiin mentaalisiin prosesseihin, kuten esimerkiksi asioiden hakemiseen muistista tai pään sisällä tehtäviin laskelmiin ja pohdintoihin. Tällöin tarkkaavaisuus kehon ulkopuolella oleviin tapahtumiin saman aikaisesti on heikompi.

Seuraavaksi käytiin läpi hieman ihmisen psykofysiikkaa, eli fysikaalisten ärsykkeiden ja aistikokemusten välistä suhdetta. Tästä mielenkiintoisena esimerkkinä mainittiin tutkimus, jonka mukaan ihminen kokee tarkkailemansa tapahtuman tapahtuvan aikasemmin kuin vieressä samaan aikaan tapahtuvan identtisen tapahtuman.

Esille otettiin myös tarkkaavaisuutta tutkittaessa kaikille kurssilaisille jo varmasti tuttu niin sanottu cocktail-juhlat -ilmiö. Hälyisässä juhlatilassa ihminen kykenee siis seuraamaan läheisen ystävänsä puhetta, mutta kuitenkin oman nimen tullessa esiin jostain kauempaa, havaitsee tarkkaavaisuutesi sen välittömästi. Vaikka ilmiö onkin tavanomainen ja kaikille tuttu, on se tarkemmin ajateltuna hyvinkin mielenkiintoinen; aivot työskentelevät sen taustalla hurjasti ja suodattavat jopa tiedostamattamme tietoisuudeltamme asioita.

Luennolla puhuttiin myös varhaisen ja myöhäisen valinnan malleista sekä rajoittuneen kapasiteetin mallista. Jälkimmäisestä tärkeimpänä on tärkeimpänä huomiona se, että ihmisellä olevat valmiit odotukset ja sisäiset mallit vaikuttavat suoraan tehtyihin havaintoihin. Tähän esimerkkinä mainittiin silmänliikeetutkimus havainnollistamaan asiaa, sillä keskimääräinen ihminen etsii keskimäärin samaa eli tiettyä tietoa annetusta kohteesta. Esimerkiksi ihmiskasvoja katsottaessa silmämme katsovat keskimäärin eniten kohteen silmiä ja suuta.

Piristävä seikka luennolla oli myös hahmopsykologian (gestalt-psychology) esille otto, joka tuo esille vahvasti aivojemme valmiit mallit. Alla olevassa kuvassa on neljä Pacman-tyylistä hahmoa. Aivomme pyrkivät mallintamaan kuvaan vahvasti neliön, vaikkei kuvassa sellaista tosiasiassa ole.

Ryhmäläisemme Vili Auvinen piirsi neljä nälkäistä hahmoa hyökkäämään kirsikan kimppuun. Aivomme kuitenkin pyrkivät mallintamaan kuvaan virheellisesti neliön.

Seuraavaksi puhuttiin ilmiönä konstanssisesta havaitsemisesta, eli asioiden havaitsemisesta ja luokittelusta koon, värin, ja itse objektin muodon mukaan. Luennolla annettuna esimerkkinä toimi lankapuhelin, joka tunnistetaan lähes poikkeuksetta puhelimeksi, vaikka malleja onkin maailmassa satoja tuhansia ja vaikkei tutkittava henkilö olisi juuri kyseistä mallia vielä aiemmin nähnyt. Silti taas 7-vuotias tyttö ei enää kyennyt tunnistamaan lankapuhelinta puhelimeksi, sillä hän ei ollut nähnyt elämässään kuin kännyköitä. Aivoihimme rakentuneen mallit siis voivat vaihdella vahvasti yksilöittäin ja vaikuttaa objektien tunnistamiseen.

Tarkkaavaisuuteen ja muistiperäisistä sairauksista otettiin esille kuuluisimmat, eli tarkkaavaisuushäiriö (ADHD), Alzheimerin tauti sekä Parkinsonin tauti. Nämä sairaudet ovat luennoitsijan mukaan hyvin vaikeita hoitaa ja yhteiskunnalle hyvin kalliita ongelmakohtia. Tästä ryhmäläisillemme tulikin jälleen mieleen oma tulevaisuutemme alalla ja mahdolliset hoitokeinot tekniikan ratkaisujen kautta. Ajan ja paikan taju todettiin, että jos henkilöllä on muistin, havaitsemisen tai tarkkaavaisuuden ongelmia, niin myös yleensä vastaavasti ajan ja paikan taju heikentyvät. Tähän voi johtaa muun muassa edennyt Alzheimerin tauti, mikä näkyy vahvasti siitä kärsivien henkilöiden ajan ja paikan tajunnan heikkemisenä.

Muisti ja plastisuus

Pystymme palauttamaan mieleen vuosikymmentenkin takaa hyvin paljon vanhoja muistoja, ja pitkäkestoisen muistin kapasisteetin sanotaan olevan rajaton. Lyhytkestoinen muisti puolestaan saattaa “oppia” asiota nopeasti, mutta kykenee myös unohtamaan nopeasti. Tästä esimerkkinä luennolla toimi kaikumuisti, jonka avulla ihminen kykenee toistamaan ja palauttamaan mieleensä juuri kuulemaansa lauseen hetken aikaa samalla kuin esimerkiksi kirjoittaa sitä ylös, kuten juuri nyt luentomuistiinpanoja tehdessäni.

Muisti on herkkä myös ehdollistamiselle. Tästä esimerkkinä käytettiin tuttua Pavlovin koirat -ilmiötä, jossa koirat oli ehdollistettu kuolaamaan kellon äänen kuultuaan. Tämä varhainen tutkimus oli sinäänsä merkittävä, sillä se johti ja mahdollisti eläinpohjaisen käyttäytymistutkimuksen viime vuosisadalla.

Optionaalinen ehdollistaminen eli käyttäytymisen muokaaminen voi tapahtua rankaisemalla tai palkitsemisella. Luennoitsija mainitsi esimerkkinä RAY:n peliautomaatit, jotka palkitsevat ripoittain, mikä pyrkii johtamaan riippuvaisuuteen. Muistin toimimisen ymmärtäminen ja tutkiminen ovatkin hyvin tärkeitä asioita uhkapeli- ja mainosalalla.