Oppimispäiväkirja 8. luennosta

8. luennolla käsiteltiin unta, herätevasteita ja konnektiivisuutta.
Uni
Nukkumisen tarkoitus on ilmeisesti hieman epäselvä, mutta joka tapauksessa se on ihmiselle välttämätöntä,
koska sen puutteesta seuraa ennen pitkää vakavia ongelmia kuten kognitiivisia muutoksia, uupumusta ja verenpaineen
nousua (joillekin eläimille unen puute on jopa kohtalokasta). Nukkuminen muokkaa/vahvistaa/palauttaa
hermoston toimintaa ja vaikuttaa esim. asioiden oppimiseen ja muistamiseen.
Ihmisen uni koostuu erilaista vaiheista, joita REM-uni sekä Non-REM -uni (NREM). NREM-unessa on erilaisia tasoja.
REM- ja NREM-vaiheet vaihtelevat nukkumisen aikana siten, että siirrytään REMistä NREMiin, ja sitten NREMin eritasoilta
toiselle ja takaisin REMiin jne. REMin aikana nähdään suurin osa unista, ja tällöin kehon lihaksen ovat veltot
(lukuun ottamatta palleaa ja silmien lihaksia), eli ihminen ei silloi liiku. EEG-käyrä vaihtelee nopeasti, ja muistuttaa
valveillaolon EEG:tä.  REM-uni on välttämätön, ja sen mahdollinen puute korvautuu. NREMin aikana ihminen voi liikkua, ja
toisaalta aivotointa on vähäistä. EEG-käyrässä on hitaita muutoksia.
Erilaisia unihäriöitä ovat esim. unettomuus, uniapnea (hapen saannin ongelma), narkolepsia (unikohtaukset
valveilla ollessa), unissakävely ja unihalvaus.
Herätevasteet
Herätevaste (event-related response eli ERP) tarkoittaa sitä, että aisti- tai kognitiivinen
ärsyke aktivoi aivokuorta ja mahdollisesti muitakin alueita aivoissa. Asiaa voidaan tutkia esim.
EEG:llä, MEG:llä tai fMRI:llä. Aivoissa tapahtuu tilanteesta riippue erilaista spontaania
taustatoimintaa. Tätä kutsutaan ns. hermostollisiksi oskillaatioiksi, jotka nimetty taajuuden ja paikan mukaan.
Konnektiivisuus
Rakenteellisesti aivojen konnektiivisuus voidaan jakaa mittakaavan mukaan synapsien, pienten soluverkkojen tai aivoalueiden tasolle.  Konnektiivisuutta tutkitaan erilaislla kuvantamismenetelmillä, ja tuloksista on pyritty muodostamaan erilaisia graafeja ja kaavioita.