Oppimispäiväkirja 4. luennosta

Neljännellä luennolla käsiteltiin kuulo- ja näköaistia, liikkumista sekä hieman aivokuvantamista. Kuulo- ja näkoaisti sekä muutkin aistit ja liikkuminen käsiteltiin jo fysiologian kurssilla kohtuullisen hyvin. Koska nämä ovat jo tuttuja, niin tässä voisi mainita jotain uusia asioita.

Mielenkiintoista, että tärykalvon jopa 0.1 Å:n liike voidaan havaita ja, että kuuloaistin erotuskyky on jopa 340 000 yksinkertaista ääntä. Uusina asioina tuli myös se, että uloimmat karvasolut aistivat heikompia ääniä ja vastaavasti sisemmät karvasolut aistivat voimakkaampia ääniä. Matalat taajuudet aistitaan simpukassa syvällä ja korkeat taas lähempänä kuuloluuta.

Sammakko voi havaita yksittäisen fotonin ja ihminen muutaman fotonin ryöpyn. Lisäksi silmässä on suuri määrä reseptoreita (n. 100 milj. reseptoria per silmä). Verkkokalvo rakentuu sauva- ja tappisoluista sekä näiden jälkeen muutamista eri solukerroksista, joiden läpi informaatio kulkee. Solukerroksen soluihin kuuluvat horisontaali-, bipolaari-, amakriini- ja gangliosolut. Osa gangliosoluista aktivoituu, kun sauva- ja tappisolut saavat valoa ja osa aktivoituu ilman valoa. Uutta tietoa on myös se, että esimerkiksi apinoilla on joitain soluja, jotka reagoivat, kun näkökentässä on kasvot. Luennolla käytiin myös läpi, miten näkötietovirrat eriytyvät systemaattisesti. Esimerkiksi värinäkö voi hävitä erikseen ja samoin liikkeen havaitsemiskyky ilman, että se haittaisi muuta näköä.

Luennolla käsiteltiin myös hermoratoja ja heijasteita. Nämä asiat ovat jo hyvin tuttuja fysiologiasta. Uutena asiana tuli lähinnä liikesarjojen muodostus ja tähän liittyvät rytmigeneraattorit, tahdistinsolujen rytmit ja hermosoluverkkojen rytmit.

Lopuksi luennolla käsiteltiin aivokuvantamista. Näistä tuli jo paljon tietoa BioMag:n ekskursiolla. Luennolla esiteltiin myös käsite aivotila, jolla voidaan tarkoittaa montaa eria asiaa kuten rakennetta, aineenvaihduntatilaa, mentaalista tilaa jne. Itseäni ainakin kiinnosti nämä “peruskysymykset”. On hienoa ajatella, että jos aseteltaisiin joukkoa atomeja ja hiukkasia samaan järjestykseen ja samoihin tiloihin, kuin jollakin elävällä ihmisellä, niin tämä uusi “olio” ajattelisi täsmälleen samoin ja sillä olisi sama muisti kuin alkuperäisellä ihmisellä.