Oppimispäiväkirja – luento 4

Luennolla käsiteltiin pääasiassa aisteja, joista näköaistiin syvennyttiin hieman muita enemmän.  Erityisesti näköaistissa uutta oli se, kuinka valon lisäksi myös valon sammuminen voi saada aikaan vasteen. Yksinkertaisten solujen reseptiiviset kentät jäivät kuitenkin hieman epäselväksi, vaikka ne taitavatkin jotenkin liittyä noihin on- ja off-vasteisiin.  Hieman tutumpana asiana oli aivokuoren toiminta näkösignaalien prosessoinnissa ja se, miten eri näköaistimukset, kuten liikkeen havaitseminen tai värinäkö, kulkevat eri reittejä.

Luennon alussa myös käytiin melko nopeasti kuulo, josta ainakin simpukan anatomia oli tuttua aikasemmista kursseista. Uutena asiana kuulosta oli, kuinka paineaallot muutetaan sähköiseksi impulssiksi ja sen reitti aivoihin, eli kuulorata. Oli myös mielenkiintoista, kuinka tarkka kuulo loppujen lopuksi on, vaikka sitä ei niin arkielämässä tulekaan ajatelleeksi.

Motoriset radat olivat pääosin jo tuttuja, ja niin motoriset radat kuin motoriset yksiköt olivat jo melko hyvin muistissa. Liikesarjojen muodostamiseen tuli uutta tietoa ja erityisesti rytmigeneraattori oli aivan uusi asia

Luennolla mainittiin myös basaaligangliot, kun puhuttiin huntingtonin ja parkinsonin taudeista, ja oikeastaan olisi mielellään kuullut muitakin linkkejä aivojen aistijärjestelmän ja erilaisten saurauksien kanssa.

Lopuksi käytiin aivokuvantamiseen liittyvää asia, joista sinänsä tuli jo excursiolla melko paljon. Luennolla tosin käsiteltiin myös hieman filosofisempaa puolta ja mietittiin, mikä on aivotila, sekä mitä rajoituksia aivokuvantamiseen liittyy.