Neljäs luento: aisteista, liikkeestä ja kuvantamisesta

Tällä luennolla pääpaino oli aistien käsittelyssä, mutta hieman uudesta näkökulmasta. Jo aiemmista biologian ja fysiologian opinnoista korvan ja silmän rakenne sinänsä olivat tuttuja, mutta niiden yhteys aivoihin on jäänyt tähän mennessä vähemmälle huomiolle.

Kuuloaistista uusia mielenkiintoisia yksityiskohtia oli mm. korvien välisen aikaerotuskyvyn herkkyys, mikä mahdollistaa suuntakuulon.

Näköaistia käsiteltiinkin sitten hieman kattavammin. Silmän rakenne tosiaan oli jo tuttu, mutta silmässä tapahtuva signaalin pakkaus ei: 100 miljoonaa reseptoria, mutta vain miljoona aksonia näköaivokuorelle per silmä. Uutta tietoa meille oli myös se, että näköaisti ei jakaudu aivokuorelle ristiin silmän perusteella, vaan näkökentän jaon perusteella (oikea näkökenttä vasemmalle näköaivokuorelle ja toisinpäin). Samoin uutta tietoa oli on/off-alueiden vaikutus solujen aktivaatioon. Tosin tällä nopealla esittelyllä jäi vielä epäselväksi, miten näkökenttä ja aivokuoren toiminta tarkalleen ottaen toisiinsa suhteutuvat. Myös eri näkötietovirtojen eriytyminen aivokuorella oli mielenkiintoista.

Liikejärjestelmiä käsiteltäessä refleksien toiminta sekä motorisen yksikön käsite olivat jo ennestään tuttuja, sen sijaan rytmigeneraattorit liikesarjojen aikaansaamisessa eivät. Nämäkin asiat käsiteltiin aika pintapuolisesti, joten vaativat vielä itseopiskelua. Parkinsonin ja Huntingtonin taudista olisi ollut mielenkiintoista kuulla lisää.

Myös kuvantamismenetelmiä käsiteltiin, mutta niistä ei tullut luennolla juurikaan uutta tietoa viimeviikkoisen ekskursion jälkeen. Näitä toivottavasti käsiteltäisiin vielä hieman tarkemmin, kun asiantuntemusta luennoitsijalta varmasti löytyy.