Miten saada MOOC-yrityksestä tuottoa tekevä?

Helsingin yliopisto tarjoaa abeille reitin opiskelemaan suorittamalla MOOC-kurssin ohjelmoinnista kevään aikana. Jaakko Kurhila HY:n tietojenkäsittelytieteen laitokselta puhui viime lokakuussa aiheesta tietotekniikan opettajien kuukausittaisessa opetapaamisessa. Ensimmäisen hakukierroksen tulokset olivat olleet hyvin rohkaisevia. Nyt suunnitelmissa näyttää olevan myös “peruskoululaisten MOOC-ohjelmointikurssin” järjestäminen tammikuun lopusta alkaen.

Lyhenne MOOC tulee sanoista “massive open online course”. Massiivisten avointen verkkokurssien alustoja maailmalla ovat mm. Coursera, edX ja Udacity. Walt Street Journalin artikkelissa selvitettiin niiden mahdollisia liikentoimintamalleja. Sijoittajat ovat tähän mennessä antaneet kymmeniä miljoonia dollareita alustojen kehittämiseen ja järjestelmän ylläpitoon. Jääkö MOOCit edelleen kuluttajille ilmaisiksi palveluiksi ja jos jäävät, miten niiden todellinen rahoitus järjestetään?

Yksi maksajaehdokas on opiskelijoita rekrytoiva yritys, joka voisi kiinnostua profiiliin sopivasta opiskelijasta. Artikkelissa viitataan Udacityyn, jonne on ilmoittautunut 350 yritystä, mutta jonka kautta on tehty vasta pari kymmentä rekrytointia. Verkkokurssiyritykset suunnittelevat myös valvottujen tenttien järjestämistä maksua vastaan. MOOC-kursseissa kun ei ole ollut valvontaa, niin niistä ei ole haluttu missään antaa yliopistoille kelpaavia suoritusmerkintojä (noncredit). Vaikka MOOC-kursseille saattaa ilmoittautunut kymmeniä tuhansia suorittajia, heistä vain pieni osa suorittaa kurssin loppuun. Kyselyiden mukaan näistäkin vain pieni osa on halukas maksamaan valvotusta tentistä. Rahan luominen Internet-palveluissa on haasteellista, myös opetuspalveluissa.

MOOCit pyrkivät tarjoamaan koulutusta ja sivistystä kaikille. Tarvitaanko jatkossa enää yliopistotutkintoja, jos kaiken voi oppia verkosta itse? Joel Kline muistuttaa artikkelin kommentissa, että MOOCit toimivat vielä vain tiedon ämpäreinä, eikä niissä (vielä) ole rakennettuna sellaisia elementtejä, jotka takaavat akateemisten (geneeristen) valmiuksien syntymisen. Lisäksi yliopistot ovat ihmisten vuorovaikutuksellisia yhteisöjä, kuten keväällä Hesarin NYT-liitteessä Aallon ja HY:n rehtorit muistuttivat.