Melua vaimentamassa

Kestävä yhdyskuntarakenne edellyttää kokonaisvaltaista suunnittelua ja eri osapuolten saumatonta yhteistyötä. Yksi akel kohti tätä laaja-alaista yhteistyötä on jälleen otettu, osoitti Uudenmaan ELY-keskuksen ja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston (ksv) yhteinen Meluntorjuntaseminaari, torstaina 20.10.2011.

Uudenmaan ELY ja Helsingin kaupungin eri suunnittelutahot ovat pohtineet näkemyksiään suhteessa kaupunkiympäristön meluntorjuntaan. Näkemyksissä tunnistettiin sekä yhteneväisyyksiä että eroavaisuuksia, mutta yhtä kaikki – osapuolet totesivat, että yhteinen keskustelu on laajentanut näkökulmia ja opettanut katsomaan asioita muiden toimijoiden asemasta. Tällä on ensiarvoinen merkitys niin suunnittelulle kuin esimerkiksi ohjeistusten ja säädösten tulkinnalle.

Seminaarin ”vierailevana tähtenä” saimme kuulla hollantilaisen Reinier Balkeman esityksen hollantilaisita käytännöistä.

Dwellings to noisy areas in the Netherlands / Reinier Balkema, Environmental Noise Specialist,City of Utrecht, Urban Development, Department of Environment and Sustainability. Topics:  requirement of the peaceful façade;  requirements for the balconies;  requirements for (playing and staying) courtyards;  requirements for the spatial design of apartments; architectural design and noise abatement.

Balkemanin esitys paljasti, että melun raja-arvot asumisen kohdalla ovat Suomen arvoja korkeammat (ohje-arvona 53 dB, raja-arvo 68 DB; Suomessa ohje-arvona vanhat alueet 50 dB, uudet 45 dB). Mutta tätä huomiota merkittävämpi oli yleisökommenteistakin noussut huomio, että Hollannissa meluntorjunta on integroitunut osaksi koko suunnitteluprosessia ja eritoten se, että meluntorjuntaohjeistusta ei koeta suunnittelua hankaloittavana, vaan pikemminkin suunnitteluinnovaatioihin johtavana haasteena.

Luonnollisesti kulttuurisia ja paikallisia (mm. ilmasto, etenkin talviolosuhteet) eroavaisuuksia tunnistettiin, mutta perusajatus, kokonaisvaltainen suunnittelu ja eri tahojen yhteistyö, kantaa mielekkäisiin lopputuloksiin. Suomalaisessa kontekstissa tunnistettiin erityisen tärkeäksi se, että viimeistään asemakaavoituksessa on ratkaistava mahdolliset ristiriitatilanteet; rakennusvalvonta ei enää ole oikea paikka pohtimaan, mitä tehdä lohkotulle tontille, jolle asemakaava antaa rakennusoikeutta, mutta melumääräykset osoittavat tontin valtaosaltaan asuinrakentamiseen kelpaamattomaksi.

Kommenteissa tuotiin selkeästi esiin se, että ”kissan pöydälle nostaminen”, eri toimijoiden yhteiset keskustelut meluntorjunnan tiimoilta ovat paitsi opettaneet eri osapuolia ymmärtämään toisiaan, myös ottamaan meluasiat keskusteluun aiempaa useammin.

Erityisesti sosiaalisen kestävyyden kannalta tämä on ensiarvoisen tärkeää, liittyyhän tähän kestävyyden ulottuvuuteen myös hyvinvointi. Asumisen tutkimuksen näkökulmasta tiivis kaupunkiasuminen näyttäytyykin erityisen ristiriita-alttiina. Asuntojen keskipinta-alasäädöksen poistuessa ja markkinavoimien hallitessa on oletettavaa, että yhä useampi kaupunkiasunto yksiö tai kaksio. Tämä merkitsee sitä, että asunnot eivät ole läpitalon asuntoja, vaan ikkunat saattavat avautua vain yhteen ilmansuuntaan – ehkä juuri sille melua tuottavalle väylälle. Asuinrakennusten ulkovaipat ja ikkunat ovat toki melua eristäviä, ja parvekekin lasitettavissa. Mutta mitä, jos tämä kaikki avautuu etelään? Kesäkuumalla asunnot ja parvekkeet kuumenevat ja luontevinta on pitää ikkunat ja parvekeovet auki. Tällöin melu kulkee esteettä asuntoon sisään.

Tässä vallitseekin vielä merkittävä epäsuhta. Osa näkemyksistä painottaa asukkaan valintaa: ”Kukaan ei pakota muuttamaan meluisimpaan paikkaan – tai pitämään ikkunaa auki.” ”Jos melu häritsee, voihan sen ikkunan sulkea”, todettiin. Entä jos et asunnon ostotilanteessa osaa asiaan huomiota kiinnittää? Vuokra-asuntopula osaltaan rajoittaa valinnanmahdollisuuksia, monesti on otettava vastaan se, mitä tarjotaan.

Vastuu melutorjunnalle onkin ensisijaisesti viranomaisten ja suunnittelijoiden. Ja kohti parempaa olemme varmasti kulkemassa, uskoivathan kaikki seminaariin osallistuneet, että meluntorjunnassa on mahdollista tehdä monta asiaa entistä paremmin. Kohti kestävämpää ja meluttomampaa tulevaisuutta, siis!

Esitysmateriaalit