maiseman arvoista

Maisema-analyysin kurssilla 26.11. pidetyn luennon aiheena oli maiseman arvot. Luennolla kerrottiin yleisesti maiseman arvottamisen historiasta ja sen vaikeudesta. Suomalainen ihannemaisemakuva on muodostunut vasta 1800 –luvulla taiteilijoiden ja runoilijoiden työn kautta. En ollut ymmärtänyt aikaisemmin, että ennen liikenneyhteyksien kehittymistä ihmisillä ei ollut käsitystä siitä, minkälaisia erilaisia maisemia Suomesta löytyy. Mielenkiintoista on myös se, että ihannemaisemakuva on nykyisin edelleen sitä mitä taiteessa 1800 –luvulla kuvattiin. Pysyyköhän se sellaisena vai muuttuuko se? Ja jos muuttuu niin muuttaako sitä jälleen taide vai jokin muu? Suurin osa Suomen rakennuskannasta on ymmärtääkseni rakennettu 1900 –luvun puolivälin jälkeen, mikä luo ehkä vähän ristiriitoja rakentamisen ja ihannemaisemakuvan välille. Voisiko ihannemaisemakuva muuttua jossain vaiheessa sellaiseksi, että nyky- ja tulevaisuuden rakentaminen olisi osa sitä?

Luennolla puhuttiin paljon siitä, miten vaikeaa on arvottaa maisemaa. Kriteerejä voidaan luetella melko helposti pitkäkin lista, mutta niiden avulla arvojen mittaaminen on erittäin hankalaa. Lopulta on kuitenkin aina kyse jonkun yksittäisen henkilön tai ryhmän subjektiivisesta näkemyksestä. Toinen ongelma on se, että maiseman arvottamisessa korostuvat helposti visuaaliset arvot. Arvottamisessa onkin varmasti tärkeää se, että mukana on osaamiseltaan ja näkökulmiltaan mahdollisimman laaja joukko, joka vähitellen löytää yhteisesti hyvän ratkaisun. Aliedustettuna ovat siinäkin tapauksessa historialliset ja tulevaisuuden arvot, sillä katsomme kaikki maisemaa oman aikamme näkökulmasta. Aika siis muuttaa väkisinkin maisemaa, vaikka sitä kuinka haluttaisiin museoida pysymään 1800 –luvulla. Arvottamisen ja suojelemisen vaikeimpia kysymyksiä on ehkä se, kuinka paljon, mihin asti ja miksi haluamme jonkin asian pysyvän ennallaan. Ja tajuammeko sen, että suojelemamme maisema on jo aiemmin moneen kertaan muuttunut ja tulee muuttumaan? Erilainen aikaperspektiivi heittää asian päälaelleen: katsommeko kahden vuosisadan vai kahden jääkauden välistä aikaa?