Maaseudulle virkistymään

Barnimissa viljelyskäytössä olevien peltojen yhteyteen on perustettu useita laajoja virkistysalueita, jotka hyödyntävät viljelyalueiden tilallista avaruutta ja muita maisemallisia arvoja. Myös Suomessa olisi käyttöä viljelyalueiden virkistyksellisen potentiaalin ymmärtämiselle ja hyödyntämiselle. Kaupunkien ja muiden taajamien liepeillä sijaitsevat viljelyalueet voisivat tarjota Barnimin tapaan taajamamiljöistä erottuvia virkistyselämyksiä. Viljelyalueilla maisemanhoito tapahtuu viljelyn kautta eli saadaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla, millä on tiukentuvassa taloudellisessa tilanteessa yhä suurempaa merkitystä.

Viljelyalueiden virkistyksellinen hyödyntäminen voisi kaventaa taajaman ja maaseudun henkistä välimatkaa, tarjota maaseutuyrittäjille asiakasvirtoja ja kasvattaa maaseutuelinkeinojen arvostusta. Lisäksi viljelyalueiden virkistyksellinen hyödyntäminen voisi olla askel kohti viljelyalueiden maisemallisen arvostuksen kasvua ja siten esimerkiksi myös kylien houkuttelevuuden kasvua vapaa-ajan asumisen paikkoina. Tällä olisi puolestaan moninaisia yhdyskuntarakenteellisia, palveluverkollisia, maisemallisia ja ekologisia vaikutuksia verrattuna nykytilanteeseen, jossa vapaa-ajan asunnon paikaksi kelpaa vain rantatontti.

Suomessa on jo pääosin luonnonmaisemiin sijoittuvia kansallispuistoja ja pääosin puistoalueille sijoittuvia kansallisia kaupunkipuistoja. Viritteillä on myös kansallinen maaseutupuisto, ainakin Pälkäneellä keskustaajaman yhteyteen. Viljelyalueiden virkistyksellisen käytön ei tarvitsekaan tarkoittaa yhtä laajamittaisen maisemapuiston perustamista kuin Berliinissä on tehty. Metsäalueille sijoittuvat retkeilyreitistöt hyödyntävät osin yksityisteitä, miksi eivät siis myös maaseutupuistojen reitit. Vähimmillään viljelyalueita hyödyntävän virkistysalueen perustaminen vaatii vain kylänraitin ja sitä siihen liittyvien yksityisteiden yhdistämistä rengasreitiksi tai reiteiksi ja niiden yhdistämistä kunnan muuhun virkistysreittiverkkoon, opastusta ja levähdyspaikkoja sekä reitin brändäämistä ja markkinoimista. Reitistön linjauksissa kannattaa tietenkin huomioida olemassa olevien ja potentiaalisten palveluiden sijainnit.

Barnimista kertovan esimerkin valossa tuntuu, että Suomessa viljelymaisemien hyödyntäminen virkistykseen olisi haastavampaa kuin Saksassa. Täällä paine virkistysalueiden levittämiseen myös viljelyalueille ei ole harvan asutuksen vuoksi yhtä suurta. Tuntuu, että viljelyalueisiin ei Suomessa kohdistu yhtä suuria esteettisiä intohimoja ja siten virkistyksellisiä paineita kuin Saksassa. Suomessa luonnon hyödyntäminen on maisema-arvoihin verrattuna etusijalla ja sekä viljely- että metsämaisemat nähdään Saksaa enemmän etupäässä tuotantomaisemina. Meidän mielenmaisemamme, johon suurimmat maisemalliset intohimot kohdistuvat, ovat järvi- ja merimaisemat.