Luento 7: Toiminnan ohjaus ja emootiot

Iiro Jääskeläisen toisen luennon pääteemat olivat toiminnan ohjaus ja emootiot. Tätä ennen käytiin läpi muistia niiltä osin jotka olivat jääneet edellisellä luennolta jäljelle.

Muistiin liittyen kerrottiin mm. otsalohkovaurioiden seurauksista, joka osoittautui toiminnan ohjaus -osion kantavaksi teemaksi. Otsalohkovaurio voi vaikeuttaa esimerkiksi asioiden mieleenpalauttamista ja estää muistisääntöjen käyttämisen.

Toiminnan ohjaus

Toiminnan ohjaus tarkoittaa aivojen antamia käskyjä, joiden perusteella ihminen tekee jotakin. Se voi häiriytyä esimerkiksi aivojen otsalohkojen vaurioituessa. Tällöin ihminen saattaa esimerkiksi menettää aloitekykynsä tai hänen luonteensa voi muuttua impulsiiviseksi.

Tavoitehakuisessa käyttäytymisessä suoritetaan tavoitteeseen johtavia osatehtäviä järjestyksessä. Otsalohkovaurio saattaa haitata tavoiteisiin pääsemistä, koska tällainen ihminen jättää alkuperäisen tehtävän kesken ja ryhtyy suorittamaan kilpailevaa tehtävää. Terve ihminen pystyy muuttamaan toimintaansa negatiivisen palautteen perusteella. Esimerkiksi kun tietyö sulkee tavanomaisen reitin kahvilaan, ihminen etsii vaihtoehtoisen reitin. Jos toiminnan ohjaus on häiriintynyt, ihminen ei kykene muuttamaan toimintaansa vaan saattaa esimerkiksi jättää sen kokonaan kesken.

Etuotsalohko on tärkeä työmuistin ja tähän liittyvän, kullakin hetkellä relevantin informaation valitsemisen kannalta. Esimerkiksi kysyttäessä Finlandia-talon rakennusmateriaalia, informaatio joka liittyy talon sijaintiin voidaan sulkea pois. Otsalohkovauriota ei yleensä havaita ÄO-testeissä, mutta ne vaikuttavat toiminnan ohjauksen ongelmia.

Emootiot

Emootioiden eli tunnetilojen tarkoituksena on säätää ihmisen reaktioita siten, että tämä saa etua yllättävissä tilanteissa. Ne ovat tärkeitä päämäärätietoisessa käyttäytymisessä, koska ne ohjaavat ihmisen toimintaa.

Emootioita voidaan luokitella eri tavoin. Perusemootioita, joihin liittyvät kasvonilmeet ovat kaikissa kulttuureissa samanlaisia, ovat viha, ilo, inho, suru, pelko ja yllättyneisyys. Kaksidimensioisessa mallissa emootiot luokitellaan niiden aiheuttamien reaktioiden, eli valenssin (miellyttävä – ei miellyttävä) ja vireystason nousun (korkea-matala), perusteella. Emootiot voidaan myös luokitella käytöksen/tavoitteiden muutosten perusteella: Lähentyminen-välttäminen.