Luento 6: Tarkkaavaisuus ja Muisti

Torstaina 12.4. luennoimassa oli Iiro Jääskeläinen aiheenaan tarkkaavaisuus ja muisti. Luento antoi kattavan kuvan muistin käsittelyn ja keskittymiseen liittyvistä periaatteista sekä häiriöistä.  Seuraavaksi asioita, joita käsiteltiin.

Keskitytään aluksi tarkkaavaisuuteen. Perusajatus tarkkaavaisuuden käsitteen ymmärtämiseksi on, että se ei suuntaudu ainoastaan ulkoisiin havaittuihin ärsykkeisiin, vaan on myös sisäistä tajunnanvirtaa, kuten päässä laskemista sekä asioiden muistelemista. Tarkkaavaisuuteen liittyy kaksi keskeistä termiä bottom up ja top down. Bottom up kuvaa tekemiämme havaintoja ympäristössä ja top down kuvaa sitä mitä odotamme aikaisemman perusteella havaitsevamme. Aistihavaintojen ja aikaisempien kokemusten perusteella muodostuu kokonaiskuva havainnoista.  Saamme ympäristöstä jatkuvasti ärsykkeitä, joista aivojen on kyettävä karsimaan tärkeä informaatio.  Tähän voi liittyä monenlaisia häiriöitä ja sairauksia, jotka haittaavat tarkkaavaisuutta.

Havaitsemiseen liittyy tiedon yhdistäminen. Tästä esimerkkinä konstanssi havainnoissa eli aivojen kyky ymmärtää erinäköiset kuvat silmän verkkokalvolla samaksi asiaksi. Kuten erimuotoiset puhelimet tunnistetaan eroavaisuuksistaan huolimatta puhelimiksi.

Tarkkaavaisuutta ja olennaisen informaation havaitsemista on tutkittu monilla tavoin. Gestalt psykologia tutkii tarkkaavaisuutta mm. kahdella tavalla ymmärrettävien kuvien avulla. Esimerkiksi mustavalkoisissa kuvissa aktivoituu toisen värin alue aivoissa aluksi. Ja kun tämä alue ’väsähtää’ niin kuvan toinen kuvio ponnahtaa näkyville. Kumman värisen kuvan itse näet alla olevassa kuvassa ensimmäisenä?

Tarkkaavaisuuteen liittyviä tutkimuksia on myös tehty silmän liikkeistä. Ihmisen kasvot nähtyä kiinnitämme huomion suurilta osin silmiin ja suuhun. Näin saamme olennaisen tiedon mm. toisen ihmisen tunteista.

Tarkkaavaisuuteen yhdistettyjä sairauksia ovat mm. ADHD, skitsofrenia,  Alzheimerin tauti sekä Parkinsonin tauti.

Toisella luentopuoliskolla käsiteltiin muistia. Muisti voidaan jakaa kolmeen eri osaan: tiedon taltiointiin, tiedon säilyttämiseen ja mieleen palauttamiseen. Toisaalta muisti jakaantuu primaari ja sekundaari muistiin. Primaari käsittelee tämän hetkistä tajuntaa ja sekundaari menneisyyteen liittyvää tajuntaa. Onnettomuuksissa ihminen voi menettää joko primaari tai sekundaari muistin. Primaari muistin menetys ei kuitenkaan aina vaikuta motoriseen muistiin. Tällöin ihminen voi oppia esimerkiksi ajamaan polkupyörällä, mutta ei kuitenkaan muistaisi oppineensa sitä.

Muisti on hyvin monimutkainen prosessi aivoissa. Se tarvitsee useita eri aivoalueita toimiakseen hyvin. Muistamiseen liittyykin usein eri aistihavainnot (näkö, tunto, haju).  Jotkin asiat, joita ei muista palautuvat mieleen esimerkiksi tietyssä paikassa. Ihminen pystyy painamaan muistiin  (lyhytmuistissa) kerrallaan 5-9 muistiyksikköä. Oppiminen ja asioiden liittäminen toisiin helpottavat muistamista. Tällöin esim. kolmen kirjaimen lyhenne voikin olla vain yhden muistiyksikön kokoinen kolmen yksikön sijaan.