Luento 23.1.2013

Kevään toisella luentokerralla Dosentti Katri Koli Helsingin Yliopistosta tuli kertomaan meille solujen viestintäjärjestelmistä. Tärkeimpinä aiheina oli solukasvu, solujen erilaistumisen säätely ja lopuksi käytiin läpi syöpää.

Solun kasvuun vaikuttavat monet tekijät, joista muistin mm. hormonien ja kasvutekijöiden toimintaa valmiiksi lukioajoilta. Kasvutekijöitä ei käyty yksitellen tarkasti läpi, vaan keskityttiin niiden toimintaan. Kasvutekijät kiinnittyvät solukalvossa oleviin kasvutekijä reseptoreihin, jonka seurauksena solun sisäiset kinaasitekijät aktivoituvat. Tarkemmin käytiin ainoastaan TGF-β eli transformoiva kasvutekijä. Oli mielenkiintoista kuulla, kuinka sama kasvutekijä voi sekä estää että lisätä solun kasvua, etenkin syöpäsoluissa. Hormonit käytiin samalla kaavalla läpi, ei keskitytty yksittäisiin hormoneihin, vaan käytiin niiden periaatteet läpi. D-vitamiinien tuotannosta kerrottiin tarkemmin. Näin talven pimeydessä taidan käydä ostamasta apteekista D-vitamiinipurkin, sillä luennoitsijan mukaan hänen syömä 10 µg päivässä on liian vähän. Eikä keho pysty muodostamaan D-vitamiinia kuin auringon valon avulla, jonka saanti on hyvin vähissä näin talvella koulunpenkeillä istuessa. Ennen taukoa käytiin läpi vielä solujen erilaistuminen kantasoluista, joka oli melko tuttua tietoa. Näiden perusjuttujen jälkeen tuli keskustella ja kerrata parin kanssa luennolla käydyt asiat vielä kertaalleen läpi.

Kertauksen jälkeen keskityttiin syöpään. Tämä oli luennon mielenkiintoisempi osio, jossa tuli sopivasti uutta tietoa. 4-6 mutaation riittäminen geneettisessä koodissa syövän kehittymiselle oli yllätys itselleni. Mutaatioita on yleisimmin proto-onkogeeneissä tai kasvurajoitegeeneissä.  Syövän kehittyminen on kuitenkin monivaiheinen tapahtuma ja tappavaksi se muodostuu yleensä vasta etäpesäkkeiden muodostuessa. Oli mielenkiintoista oppia syövän kehittymisestä ja kuinka käy kun alku luennosta käydyt asiat muuttuvat hallitsemattomiksi. Kuten solun kasvussa ja erilaistumisen säätelyssä, myös syövän kehittymiseen vaikuttaa onneksi paljon ympäristö ja sattuma.