Kolmas luento-synapsit, välittäjä aineet ja muovautuvuus

Luennon alku oli jo osittain muistissa fysiologian kurssilta ja aktiopotenttiaalin synty ja sen muoto olivat pitkälti vanhan kertausta. Luennoitsija ei kuitenkaan jättänyt asiaa tähän, tylsähköön kertaukseen vaan avasi asiaa kiinnostavalla esimerkillä jättimustekalan aksoneista ja “voltage clamp” -tekniikasta. Aksonien fysiologian ja aktiopotenttiaalin synnyt käsittelemisen jälkeen siirryttiin synaptiseen signalointiin, eli siihen, että miten hermosolut “viestivät” toisilleen. Tässä kohtaa painotettiin, että signaalin prosessointi tapahtuisi näissä kemiallisissa vaiheissa.

Uutena mielenkiintoisena asiana tuli kemiallisen vaiheen tärkeyteen liittyvät ilmiöt. Esimerkiksi huumausaineiden vaikutukset ja monet käyttäytymiseen ja mielentilaan vaikuttavat aineet vaikuttavat juuri näiden kemiallisten signaalien laatuun tai määrään. Välittäjäaineiden käyminen läpi luennolla oli viisasta, sillä vaikka niitä oli paljon, jäi tärkeimmät eri ainetyypit ja aineet. Välittäjäainetyypeistä jäi vahvimpana mieleen neuropeptidit, jotka voivat saada aikaan voimakkaita muutoksia käyttäytymisessä ja aineenvaihdunnassa. Yksittäiset välittäjäaineet eivät oikein jääneet mieleen, sillä vaikka luennolla kerrottiin niiden vaikutus kohteista ja niihin liittyvistä sairauksista, unohtuivat yksittäiseen aineeseen liittyvät ominaisuudet. Nyt muistissa on että joku välittäjä aine toimi vain motoneuroneiden välittäjäaineena ja että Glutamaatti liian suurina pitoisuuksina on haitallinen hermosoluille.

Lopuksi käytiin vielä hermoston herkistymiseen liittyviä asioita, kuten etanalle annettujen tökkäysten ja niihin ehdollistettujen sähköiskujen vaikutuksen ilmentymistä etanassa. Luennolla oli kuitenkin vain 5:n minuutin tauko ja lopuksi aivoista alkoi “loppumaan” välittäjäaineet tai hermosolut olivat sähköisesti ärtyneitä. Ensiluennolla voisi olla pitempi tauko keskellä luentoa niin keskittyminen ei herpaantuisi niin pahasti luennon lopussa. Mielenkiintoisena asiana oli hiiren kävelyn automaatio, mikä vissiinkin pätee kaikille selkärangallisille eläimille ja muillekkin.