Kolmas ekskursio: Työterveyslaitos

Kolmannella ekskursiolla kävimme tutustumassa Työterveyslaitoksen tiloihin Meilahdessa. Aluksi meille kerrottiin perustietoa TTL:stä ja sen toiminnasta. Tämän jälkeen porukka jaettiin kolmeen osaan ja eri pisteitä kierreltiin ryhminä. Unilaboratoriossa tutkitaan esimerkiksi pitkäaikaisen univajeen vaikutusta työkykyyn ja fysiologiaan. Vaikutuksia voidaan havainnoida muun muassa EEG:n, EKG:n, sykkeen, verenkierron ja silmän räpäytyksen keston avulla. Tutkimustuloksia käytetään esimerkiksi työturvallisuuden parantamiseen. Todettiin myös, että pitkäaikainen univaje ei korjaannu yhden yön hyvillä unilla vaan palautumiseen voidaan tarvita pidempi aika. Tämä on huomattu jo allekirjottaneidenkin arjessa.

Työsimulaatiossa tutkittiin kognition ja työuupumuksen yhteyttä tehtävien vaihdon avulla. Koeasetelma oli hyvin selkeä: siinä tuli tunnistaa ylärivin parittomia ja parillisia lukuja sekä alarivin vokaaleja ja konsonatteja, kun sekä ylhäällä että alhaalle esitettiin kirjain-numero-pari. Kokeesta huomasi, kuinka työtahti hidastuu tehtävien vaihdon välillä. Tutkimuksessa mitataan suoritusta ja aivovastetta. Kemistien maailmassa työnvaihdon vaikeuden voi huomata esimerkiksi pipetoinnissa: peräkkäisiä samoja tilavuuksia on helppo pipetoida mutta tilavuuden tai pipetointikohdan vaihtamisen jälkeen tarvitsee hetken miettimisaikaa.

Viimeisessä pisteessä esiteltiin katseenseurantajärjestelmää, jonka avulla voidaan seurata silmien liikkeitä. Tätä voidaan käyttää esimerkiksi käyttöliittymäkehitykseen tai vireystilan tarkkailuun. Tällä hetkellä TTL:n projektissa oli rakennettu prototyyppilasit, joiden kahden kameran avulla pystyttiin tarkkailemaan toisen silmän liikettä hyvinkin tarkasti. Tosin sovellusten puolesta on vielä hieman hankalaa, että tätä tekniikkaa voidaan käyttää vain ihmisillä, joilla ei ole silmälaseja taikka piilolinssejä (nämä taittaisivat valoa kameran ja silmän välillä ja toistaiseksi laitteistoon on ohjelmoitu vain silmän omat optiset ominaisuudet). Itse lasien lisäksi vähintään yhtä tärkeältä vaikuttivat kuitenkin silmän liikkeen seurantaan kehitetyt algoritmit – sinänsä yksinkertaiselta asialta kuulostava toimenpide kun ei todellisuudessa ole todellakaan triviaali. Näiden suhteen TTL:ssä oltiin kuitenkin jo pitkällä ja ihan tavallisen läppärin laskuteho riittäisi mainiosti vaikka molempien silmien seuraamiseen (minkä avulla voitaisiin saada myös katsepisteen etäisyys selville).