Kauppakorkeakoulu globaaliksi ihmis- ja palveluosaajaksi

Kauppakorkeakoulu

Aalto-yliopiston hallituksen odotetaan käsittelevän kampusasiaa kesäkuun kokouksessaan. Kauppakorkeakoulu on esittänyt oman näkemyksensä kampusasiasta. Siinä nostimme esiin Kauppakorkeakoulun tulevaisuuden roolin liiketoiminnan ihmis- ja palveluosaajana. Miksi kauppatieteissä juuri ihmisen ja palveluiden ymmärtäminen on tärkeää?

Haen esimerkin lähihistoriasta. Me suomalaiset olemme viime aikoina joutuneet toteamaan, että lippulaivamme Nokia on vaikeuksissa. Kuuluisa suomalainen innovaatiojärjestelmä ei ole enää viime vuosina tuottanut menestystarinoita. Mitä on tapahtunut?

Suomalainen innovaatiojärjestelmä toimi hienosti 1980-luvun lopulta 2000-luvulle ja sen suurin menestystarina oli Nokia. Innovaatiojärjestelmä perustui voimakkaaseen teknologiapanostukseen. Suomalainen teknologiaosaaminen kohosi tietyillä aloilla maailman huipulle. Uusia lupaavia tuotteita tuotiin kasvaville markkinoille ja menestystä uskottiin tulevan IT-alan keksinnöistä. Toisin kuitenkin kävi. Miksi?

Emerituskanslerimme Aatto Prihtin mukaan ihmiset eri puolilla maailmaa ovat tulleet entistä vaativimmiksi. Kansainvälinen kilpailu on kiristynyt. Kilpailijat tuntevat entistä paremmin eri maiden asiakasryhmien toiveita, tarpeita ja vaatimuksia. Teknologisia innovaatioita on yritetty soveltaa markkinoilla havaittujen ongelmien ja tarpeiden ratkaisemiseksi. Tämän päivän uusista menestystuotteista lähes kaikki ovat kuitenkin markkinapohjaisesti syntyneitä. Monet niistä liittyvät palvelusektoriin ja erityisesti digitaalipalveluihin.

Prihtin mielestä Suomen haaste tällä hetkellä on nousta kansainväliseksi ihmisosaajaksi. Kilpailu maailman markkinoilla edellyttää, että hallitsemme vieraita kieliä, kulttuureja ja uskontoja ja tunnemme erilaisten asiakkaiden tavat, tottumukset ja toiveet. Ihmistä ei sovi myöskään unohtaa työelämässä. Kun pääoma oli Suomessa tärkein tuotannontekijä, koneista ryhdyttiin pitämään hyvää huolta – ja pidetään edelleen. Vaikka tämän päivän tietoyhteiskunnassa osaaminen ja sitä kautta ihminen on tärkein tuotannontekijä, sen huolto on laiminlyöty. Masennus on merkittävin syy poissaoloihin suomalaisilla työpaikoilla. Kyse on siis laajasta ongelmasta yhteiskunnassamme.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu voisi olla edelläkävijä ihmislähtöisen ajattelun kehittämisessä suomalaisessa työelämässä. Siksi Kauppakorkeakoulu haluaa kampuskysymyksessä nostaa Aalto-yliopiston sisäisen yhteistyön rinnalle verkottumisen Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden ja kulttuuriosaamisen kanssa. Kauppakorkeakoulun sillanrakentajan rooli osaltaan vaikuttaa siihen, että Aalto-yliopistolla on vahvat siteet Helsingin yliopistoon. Myös Helsingin ja Espoon kaupungeilla on varaukseton tuki toimintamme kehittämiseen. Ihmislähtöisen ajattelun kehittämisen varaan voidaan rakentaa entistä parempi ja kilpailukykyisempi Suomi.

Jyrki Wallenius