Kampusvisio tähtää vuosikymmenien päähän

Aalto-yliopiston yhteinen kampus

Ensimmäiset keskustelutilaisuudet Aalto-yliopiston vuoden vaihteessa valmistuneesta kampusvisiosta on nyt pidetty henkilöstölle ja opiskelijoille. Keskustelu kävi vilkkaana niin Töölössä, Otaniemessä kuin Arabiassakin. Monella tuntui olevan huoli kampusratkaisun välittömistä vaikutuksista alan opiskelulle ja yhteiskuntasuhteille. Haluaisin tässä yhteydessä korostaa, että vision toteuttamisaikataulu ulottuu vuosien ja jopa vuosikymmenten päähän. Vuoden, kahden sisällä tapahtuvat muutokset ovat rajallisia.

Joissain puheenvuoroissa kaikui myös epäilys kampusratkaisun valmistelusta yhteisöä kuulematta, ja siksi palaan vielä kampusvision valmistumisen taustoihin.  Ajatus yhteisestä kampuksesta esitettiin jo vuonna 2007 Aalto-yliopiston perustamista selvittäneen työryhmän loppuraportissa. Kampusratkaisun konkreettinen työstäminen aloitettiin kuitenkin vasta viime kesänä, kun ensin oli sovittu yliopiston päämäärästä ja tavoitteista.

Ajatuksia kampusasiasta pyydettiin ensin laajalla nettikyselyllä, johon vastauksia tuli todella runsaasti – noin 2500. Sen jälkeen järjestettiin neljä työpajaa henkilöstölle, opiskelijoille, yhteistyökumppaneille ja asiantuntijoille sekä selvitettiin monin eri tavoin, miten muut yliopistot maailmalla ovat tehneet kampusratkaisujaan.

Yhteinen kampus toteuttaa Aallon tavoitteita

Joulukuussa Aalto-yliopiston hallitus keskusteli asiasta ja pyysi minua kiteyttämään valmistelutyön perusteella konkreettisen ehdotuksen jatkokeskustelun pohjaksi. Tammikuussa hallitukselle esittelemässäni visiossa ehdotetaan yhteisen kampuksen rakentamista pääosin Espoon Otaniemeen, kuitenkin siten, että sopivia osia yliopiston toiminnasta säilytetään Helsingin keskustassa. Tämä visioehdotus on perustelluin vaihtoehto kaikkien toistaiseksi käytyjen keskustelujen, vertailuanalyysien ja selvitystöiden valossa. Se tarjoaa parhaat edellytykset toteuttaa Aallon päämäärää ja tavoitteita.

Aalto-yliopiston perustamiselle oli monia syitä, joista kaksi nousee yli muiden: kansallinen tarve uudistaa yliopistojen toimintatapoja ja tehostaa yliopistoissa saatujen tulosten levittämistä yhteiskunnan käyttöön. Aalto-yliopisto keskittyy ensisijaisesti kehittämään maailmaluokan osaamista omilla aloillaan eli kauppatietiessä, taiteissa ja muotoilussa sekä tekniikassa. Tämän lisäksi olemme päättäneet lähteä rakentavasti ja ennakkoluulottomasti ylittämään erilaisia raja-aitoja niin alojemme välillä, yliopiston ja yhteiskunnan välillä kuin opiskelijoiden ja professoreidenkin välillä, muutaman esimerkin mainitakseni.

Olemme saaneet näiden päämäärien toteuttamiseen huomattavan määrän valtion lisärahoitusta. Myös yksityisen puolen varainhankinta on edennyt erittäin hyvin, mikä kertoo Aalto-yliopistoon kohdistuvasta luottamuksesta. Meihin kohdistetaan luonnollisesti paljon odotuksia. Olemme saaneet suuren mahdollisuuden, mutta meillä on myös suuri vastuu lupaustemme lunastamisesta monialaisena, kansalliseen tarpeeseen vastaavana yliopistona. Yhteinen kampusratkaisu on tärkeä osa tulevaisuuden Aallon rakentamista.  Avoimet, muuntuvat oppimisympäristöt ja epätavalliset kohtaamiset synnyttävät uusia, luovia tapoja ajatella, katsoa maailmaa ja tehdä työtä.

Mahdollisuus inspiroivaan kampukseen

Keskustelu tulevasta Aalto-kampuksesta ei suinkaan lopu tähän. Aallon hallitus tekee päätöksen yhteisen kampuksen sijainnista kesäkuussa. Esityksessä katetaan kaikki realistiset vaihtoehdot edellytyksineen ja vaikutuksineen. Ennen päätöstä henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien (mm. viranomaiset, yhteistyökumppanit, asiantuntijat ja kaupungit) edustajien kanssa käydään systemaattisia jatkokeskusteluja. Tämä prosessi käynnistyy maaliskuun puolivälissä, kun olemme koonneet yhdessä korkeakoulujen kanssa asiaa edistävät työryhmät.

Aaltolaisilla on juuri nyt ainutlaatuinen mahdollisuus itse suunnitella ja rakentaa houkutteleva, inspiroiva, Aallon näköinen kampus. On tärkeää, että pystymme keskusteluissa irtautumaan tästä päivästä ja että ryhdymme ennakkoluulottomasti ja rohkeasti miettimään, miltä Aalto-yliopiston kampus voisi parhaimmillaan näyttää kahden, kolmen tai jopa viiden vuosikymmenen päästä!

Tuula Teeri