Mielenmetsä

Mikä on Saksa tai mitä on saksalaisuus? Saksa, kuten valtio nykyisin sovitusti määritellään, on nykyisessä muodossaan nuori valtio. Antiikin ajoilta (tai ehkäpä jo paljon aiemmilta ajoilta) jatkuneet riidat saksalaisten ja ympäröivin kansakuntien kesken ovat muovanneet saksalaisuuden käsitettä, kansakuntaa ja sen elinpiirin rajoja.

Kun puhutaan metsästä saksalaisena käsitteenä, täytynee se käsittää metsänä, jota ei ole konkreettisena luonnon rakentamana struktuurina olemassa. Saksalainen metsä on mielenmaisema, poliittinen ase, peruste rotuerottelulle ja riepotellun kansakunnan yhdistävä idea. Mitä kaikkea kansakunnan historiassa onkaan tapahtunut, voidaan löytää saksalaisuuden määrittävä tekijä ja yhtenäisyyden alkulähde – metsä.

Ehkä Saksa tulisi ymmärtää samalla tavalla kuin saksalaiset käsittelevät metsäänsä – se on sisällöltään jotain muuta kuin valtion rajojen sisäpuolella oleva ihmisjoukko. Lienee itsestään selvää, että valtio yhteiskunnallisena konstruktiona ei ole yhtä kuin kansa. Kuitenkin pohtiessani saksalaisuutta ja saksalaista metsäkäsitystä en voi olla miettimättättä miten paljon enemmän esimerkiksi Suomen valtion rajat kertovat suomalaisuudesta kuin Saksan rajat siitä mitä saksalaisuus on.

Suomalainen metsä on ollut niiden taisteluiden tapahtumakenttänä, jotka ovat määritelleen valtiomme rajoja. Suomen historiallisia karttoja tutkiessa on ainakin näennäisesti mahdollista tutkia historian tapahtumia, ja esimerkiksi itäraja tai “länsinaapuri” ovat voimakkaasti arvolatautuneita käsitteitä.

Saksalaisetkin lienevät käyneet sotia puolustaakseen rajojaan, mutta vastakkainasettelujen mittakaavallinen vaihtelu tuntuu olevan leimallista kansakunnan historialle – varsinkin kun asiaa vertaa Suomeen. Ovatko niin moninaisten konfliktien ja kansakunnan vaiheiden aiheuttamat traumat luoneet tarpeen palata ajatuksen alkuun? Kyky käsitellä kaaosta on muuttunut hallitsemattomuudeksi.