Fossar de la Pedrera

Kolmannen kuva-analyysin aiheena oli Fossar de la Pedreran hautausmaa, joka kunnostettiin louhokseen Espanjan sisällissodassa taistelleiden katalonialaisaktivistien muistoksi.

Hautausmaan maisema-arkkitehtuurissa on luultavasti ollut tarkoituksena luoda rauhallinen paikka, jossa voi mietiskellä ja olla rauhassa.

Muistolehtoon kävely alkaa matalia portaita pitkin. Portaat on rakennettu väljästi asetelluista erikokoisista kiviharkoista. Portaikko kaartuu jyrkästi ja se on reunustettu korkeilla puilla ja kiviaidalla, joten näkymä on hyvin rajattu. Vasta kun pääsee portaikon päähän näkee muistolehdon “seuraavan osion”.

Portaikon päässä löytää pienen epätasaisen aukion, jonka toisella puolella nousee korkeita valkeita pilareita portaiden päässä. Näihin pilareihin on kaiverrettu ainakin osa niistä 4000 ihmisen nimistä, jotka ovat haudattu kukkulalle. Pilarit kulkevat kolmessa rivistössä. Pilaririvistöjen välissä on korkeita puita jotka suojaavat ja alue on varjon peitossa.

Portaiden jälkeen kulkija pääsee suurelle aukiolle, joka on louhittu osittain kallioon. Karheat seinämät reunustavat puoliympyrän muotoista kukkivaa niittyä. Niityn laidalle on pystytetty hautakiviä, joissa on sodassa kuolleiden aktivistien nimiä. Aukion toisella puolella, pienen katoksen takana on vesiallas, jonka keskellä on muistomerkki kaatuneelle Katalonian itsehallintoalueen presidentti Lluís Companysille.

Arkkitehti Beth Galí on suunnitellut Fossar de la Pedreran muistolehdon. Se on rakennettu tai kunnostettu joukkohaudan päälle. Tie muistoaukiolle kuvastaa miesten taistelua Espanjan sisällissodassa. Alun portaikko kuvaa miesten sotaan lähtöä, näkymä on rajattu, he eivät tienneet mitä vastassa oli. Nousu ja matka on pitkä. Puiden varjostamat pylväät, pieni tasanko kuvastaa kärsimystä, pimeää, jopa kuolemaa. Siitä nousu alkaa ylöspäin, rauhan tyssijaan kauniille ja vehreälle niitylle. Luulen, että miehet ovat haudattu tämän niittyaukion alle. Ehkä niitty kuvastaa uutta elämää kauniissa tilassa.