Ensimmäinen KEMA-työpaja nosti esiin tärkeitä teemoja kestävän yhdyskunnan mittareista

Tunnelma Design Factoryn Studiossa kävi eilen intensiiviseksi, kun kokoon kutsuttu panelisti- ja yleisöjoukko keskusteli vilkkaasti kestävän yhdyskunnan maankäytön suunnittelun mittarien kehitystilanteesta. Kestävyyden mittaamisen moninaiset kriteerit sekä niiden maankäytön suunnittelun monitahoiseen kenttään aiheuttivat vilkasta pohdintaa sekä keskustelua. Yleistunnelma oli kuitenkin positiivinen, sillä paljon hyvää kehitystyötä on jo tehty. Nyt onkin aika yhdistää eri puolilla alkanut kehitystyö ja linkittää työkalut maankäytön prosesseihin.

Aalto-yliopiston ja Tekesin kestävän yhdyskunnan maankäytön suunnittelun työpajasarja käynnistyi eilen ensimmäisellä työpajalla kestävän yhdyskunnan työkaluista, malleista ja mittareista. Paikalle saapuivat panelistit neljästä eri Tekesin Kestävä yhdyskunta-ohjelman hankkeesta, jotka olivat Mäntyharjun loma-asuntomessujen Ekolatu, Model 2020-yhteistyöhanke, SRV:n InTo-hanke sekä Helsingin kaavoituksen ekotehokkuustyökalu HEKOa koko maan käyttöön laajentava KEKO-hanke. Lisäksi paikalle oli saapunut asiantunteva yleisö maankäytön suunnittelun toimijoita. Keskustelua verkkoon välittänyttä online-lähetystä seurasi parhaimmillaan yli 20 henkeä.

Prosessien prosessi ja visiotyön tärkeys

Päivä alkoi lyhyillä hanke-esittelyillä sekä niihin liittyvillä kysymyksillä, jonka jälkeen keskustelua jatkettiin panelistien kehittämien väittämien ja kysymysten parissa. Hankkeiden kokemukset ja esimerkit toimivat hyvinä pohjustajina yleisessä keskustelussa. Keskustelussa huomattiin myös, ettei mittareista ja työkaluista voida puhua yksinään ilman pureutumista koko maankäytön suunnittelun kenttään. Jotta mittareista ja työkaluista olisi hyötyä, on ne liitettävä johonkin selkeään vaiheeseen suunnitteluprosessissa.

Kokonaisvaltaisuutta korosti myös keskustelu visiotyön tärkeydestä. “Kun tavoite on kaukana, pitää maali kuvata mahdollisimman tarkkaan” – visiotyöhön panostaminen maankäytön suunnittelussa on äärimmäisen tärkeää, varsinkin kun tavoitellaan kestävyyttä, joka on tavoitteena niin laaja. Prosessin hallinta korostuu kestävyyden tavoitteissa, ja hyvä prosessi auttaa tuottamaan hyvää laatua. Asiantuntijayhteistyö ja vuorovaikutteisuus ovat myös tärkeitä hyvän maankäytön suunnittelun prosessin ominaispiirteitä. Kestävyys on onnistuttava kuljettamaan läpi valtavankin prosessin vuon joka uomasta!

Hyvä työkalu on läpinäkyvä ja joustava

Varsinaisten työkalujen parissa keskustelu kävi vilkkaana eri työkalujen kriteereistä sekä laskentatavoista. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että välineiden laskentaperusteiden tulee olla avoimia, jotta ne edistäisivät läpinäkyvyyttä. Myös laskentaperusteiden yksinkertaisuus on tärkeää. Vaikka absoluuttisen oikeita laskentaperusteita saadaan tuskin koskaan kehitettyä, on tärkeää pitää laskurit riittävän yksinkertaisina.

Läpinäkyvyyden ja yksinkertaisuuden lisäksi hyvän laskurin ominaisuuksina pidettiin myös joustavuutta ja päivitettävyyttä. Hyvän laskurin asteikot ei ole tehty vain tämän päivän näkökulmasta, vaan niitä on pystyttävä myös päivittämään esimerkiksi päästötavoitteiden tai rakentamismääräysten kehittyessä. Lisäksi laskurin käytössä on tärkeää, että työkalussa vertailtavat ratkaisumallit eroavat riittävän paljon toisistaan, jolloin voidaan tarjota todellisia vaihtoehtoja suunnitelmille.

Missä on ihminen?

Lopuksi todettiin, että vaikka mittarit mittaavat usein pelkkiä ns. kovia arvoja, ei ihmiskeskeisyyttä saa niidenkään parissa unohtaa. Panelistit olivat osin eri mieltä siitä, tulisivatko hankalasti mitattavat inhimilliset arvot sisällyttää laskuriin, vai onko ne tärkeää pitää vain muuten tiiviisti läsnä suunnitteluprosessissa. Yhdeksi indikaattoriksi ehdotettiin Human Development Indexiä jaettuna alueen hiilidioksidipäästöillä. Keskustelu korosti myös pohtimaan mittareiden ehdottamien ratkaisujen laadukkuutta esimerkiksi tiiviin yhdyskuntarakenteen suhteen; vaikka maksimaalinen tiiveys olisi monella mittarilla mitattuna kaikkein kestävintä, tulee siihen kuitenkin suhtautua kriittisesti sekä ympäristön ja asumisen laatu mielessä pitäen

Keskustelu jatkuu

Eilisen työpajakeskustelun voi yhä katsoa verkosta osoitteesta http://www.mirule.org/m/413, johon eilinen online-stream on tallennettu. Seuraavat työpajat järjestetään 25.5. (Aluekehittämisen uudet toimintamallit ja kaavoitus) ja 9.6. (Energiatehokas yhdyskunta ja maankäytön suunnittelu), jolloin saamme jatkaa tätä hyvin alkanutta keskustelua. Online-stream tullaan lähettämään myös seuraavista tapahtumista, joten pysy linjoilla ja osallistu keskusteluun!