Elekta-ekskursio torstaina 19.4.

Torstaina 19.4. kävimme ekskursiolla Elektalla. Kyseinen yritys valmistaa gammaveitsiä aivoleikkauksiin sekä magnetoenkefalografia- (eli MEG) -aivokuvantamislaitteita. Alun perin yritys oli juuri gammaveitsien valmistaja, mutta aikanaan se osti myös TKK:n tutkijaryhmän perustaman MEG-yrityksen.
Gammaveitsistä mainittiin sen verran, että kyseessä on aivojen leikkauksiin (lähinnä kasvaimiin ja väärin kasvaneisiin verisuoniin) käytettävä laite, jossa gammasäteitä kohdistetaan yhteen pisteeseen. Potilaan pää sijoitetaan laitteeseen siten, että “leikattava” kohdealue on säteiden leikkauspisteessä. Säteilytyksiä tehdään useita kertoja siten, että kohdealue pysyy samana, mutta säteiden kulkureitit vaihtuvat. Näin säteilyannosta muualle kuin kohdealueeseen saadaan jaettua tasaisemmin.
MEGin toiminta perustuu aivojen tuottamien sähkövirtojen aiheuttamien magneettikenttien mittaamiseen. Mittauksissa
käytetään SQUID-magnetometrejä, joita on nykyisissä laitteissa 306 kpl. Nämä on sijoitettu MEG-laitteessa pään muotoa
mukailevaan kehikkoon, jossa niiden etäisyys aivoista on noin 3cm. Nykyistä suurempi määrä SQUIDeja ei toisi lisäinformaatiota
mittauksista, ellei niiden etäisyyttä aivoista saada pienennettyä.
MEGin etuja useimpiin muihin aivokuvantamismenetelmiin on sen hyvä aikatarkkuus. Lisäksi paikkatarkkuus on hyvä (muutaman
millimetrin luokkaa). Ongelmana mittauksissa ovat kuitenkin magneettiset häiriöt, joiden sekaan mitattavana oleva
aivoista saatava signaali hukkuu. Tämän vuoksi mittaukset tehdään magneettisesti suojatussa huoneessa, mikä vähentää
huomattavasti häiriösignaalien voimakkuutta. Pelkkä häiriöiden vähentäminen ei kuitenkaan käytännössä riitä, vaan
mitattua signaalia pitää vielä käsitellä. Elekta esitteli kahta käyttämäänsä MEG-signaalinkäsittelymenetelmää, joista
toinen (SSP?) perustui (muistaakseni) tilastomatematiikkaan, sekä toinen (uudempi, SSS?) sähkömagneettiseen kenttäteoriaan.
Näillä saadaan hyvinkin “sotkuisesta” raakadatasta siistiä ja silmämääräisestikin luettavaa signaalia.
Elektalla oli myös sellaisa MEG-laitteita, jotka paikkatarkkuus säilyy hyvänä, vaikka mitattava henkilö ei pysyisi
koko ajan paikallaan. Tämä tulee tarpeeseen esim. pienten lasten aivoja mitattaessa.
Kävimme myös tutustumassa Elektan kellarissa olevaan MEG-laitteistoon. Siellä oli magneettisesti suojattuun huoneeseen
sijoitettu MEG-laite, jonka signaaleja voitiin tarkastella reaaliaikaisesti huoneen ulkopuolella tietokoneen näytöltä.
Meille demottiin MEG-sigaalissa esiintyviä ympäristöstä tulevia häriöitä ja niiden suodattamista (muistaakseni
SSP-menetelmällä). Suodattamattomassa signaalissa näkyviä häiriöitä tuli esim. sähköverkosta ja kapunkiympäristön liikenteesä,
sekä jopa lattian tömistelystä suojahuoneen ulkopuolella.