Ekskursiopäiväkirja – Elekta

Elektasta olikin jo tullut paljon kuultua etukäteen, eikä vähiten Biomag-ekskulla MEG-laitteiden yhteydessä. Nimi oli siis valmiiksi jo tuttu, mutta tuli myös opittua paljon uutta yrityksestä ja sen teknologioista.

Käytiin aluksi läpi eri tapoja, joilla aivoja voi tutkia epäsuorasti kallon läpi. Eislle tulivat anatomiset keinot kuten MRI, metaboliset keinot kuten fMRI ja NIRS, sekä informaatioprosessointikeinot EEG ja MEG. Elekta tietysti erikoistuu tähän viimeiseen tapaan. Yhtiö perustettiin 80-luvulla, ja siirryttyään 200-luvulla ruotsalaiseen omistukseen on jatkanut tasaista nousua markkinoilla. Elekta OY on nyt johtava MEG-laitteiden toimittaja, ja työllistää yhteensä n. 2760 työntekijää.

Kävimme läpi myös aivotutkimuslaitteiden historiallista kehitysta hieman. Nykyäänkin käytettävät Gamma-veitset perustuvat paljolti vanhoihin stereostaattisiin, hieman  sekstanttia muistuttaviin laitteisiin. Gamma-veitsi perustuu luonnolliseen koboltti-60 säteilyyn, kun taas vielä edistyneempi ns. lineaarikiihdytin saa säteilyvoimansa elektronisuihkusta.
MEG-laitteeseen päästyämme kävimme läpi sen toimintaperiaatteen. Post-synaptisissa hermoissa huomataan selkeästi suunnattu pitkäaikainen jännite-ero, toisin kuin presynaptisissa, joissa jännite-ero on eristäytynyt aika pienelle alueelle, eikä sitä siis voi mitata. Kun esim. aivokuorella näitä presynaptisia jännite-eroja on useita yhtäaikaisesti samaan suuntaan, syntyy magneettikenttä, jota MEG-laite voi mitata. EEG laite taas mittaa magneettikentän sijaan suoraan niitä jännite-eroja, jotka kulkevat aivoista päänahan kautta.

Lyhyesti meille esiteltiin Meg-laitteen käyttämä SQUID-teknologia, jonka avulla aivojen uskomattoman pienet magneettikentän vaihtelut saadaan mitattua. Kun magneettivuo kulkee SQUID-sirussa olevan silmukan kautta, se synnyttää sirran, joka kulkee johdinta pitkin käämiin, jossa se synnyttää uuden magneettikentän. Tämä käämi reagoi hyvin pieniin virran muutoksiin huomattavasti, joten sen sähkön muutoksia mittaamalla saadaan informaatiota aivoista.
Nykyaikaisessa 1998 suunnitelluissa MEG-laitteissa on 306 SQUID-sirua. Isommalla määrällä ei enää saataisi parempia tuloksia, koska pullonkaulana toimii sirujen 3cm:n etäisyys päästä, jota ei toistaiseksi nykyteknologialla voida pienentää. Sen sijaan tuloksia parannetaan poistamalla mahdollisimman paljon häiritsevää magneettisäteilyä. Loppuaika ekskursiostamme keskittyikin aika paljon näihin eri keinoihin siistiä MEG-dataa, ja niiden tuloksiin. Ne olivatkin aika kiehtovia, ja niiden aikaansaamat tulokset yllättävän tehokkaita.

MEG-kokeet tehdään tietysti magneettisuojatuissa huoneissa, ja hienommissa paikoissa mittaustilat ovat jopa jousitettuja, jotta maan mekaaniset tärähtelyt eivät aiheuttaisi häiritseviä magneettikenttiä. Maxwellin yhtälöihin perustuvilla matemaattisilla algoritmeilla voidaan kompensoida esim. pään liikkumista laitteen sisällä.
MEG laitetta käytetään moniin tutkimuksiin. Sitä käytetään mm. kasvontunnistuskokeissa, kuvantunnistuskokeissa, aivojen kartoittamisessa kirurgiaa varten, sekä fokaaliseen kartoittamiseen epilepsiatapauksissa.

Good exqu is good.