Ekskursio Työterveyslaitokselle

Ekskursion aluksi noin kolmekymmenpäinen ryhmämme jaettiin kolmeen osaan. Me kiersimme ryhmissä kolmella mielenkiintoisella pisteellä, joilla tutustuimme erääseen psykologiseen testiin, silmän liikkeiden mittaukseen sekä laitteisiin, joiden avulla stressiä voidaan mitata ihmisen arkiympäristössä. Teemana vierailulla oli aivot työelämässä.

Ensimmäisellä rastilla meille demottiin vielä kehitysvaiheessa olevaa kognitiivista testiä, jonka tarkoituksena on mitata ihmisen stressitason vaikutusta toimintatarkkuuteen ja -nopeuteen. Oletuksena on, että ihmisen työskentelyn terävyys ja tarkkuus heikkenee käsi kädessä uupumuksen kasvaessa. Koeasetelma tässä testissä on seuraavanlainen: koehenkilölle näytetään kirjain-numero yhdistelmiä ja koehenkilön tulee erotella parilliset ja parittomat tai vokaalit ja konsonantit toisistaan vihreää tai punaista nappia painamalla. Näytölle ilmestyy tiheässä tahdissa yksi kirjain-numeropari kerrallaan. Aluksi mitataan ainoastaan numeroiden ja sen jälkeen pelkästään kirjainten lajittelua. Tämän jälkeen nämä kaksi osiota yhdistetään, jolloin tehtävästä tulee haastavampi ja reaktioajat ja virheherkkyys kasvavat. On havaittu, että burnoutia kärsivien ja terveiden ihmisten välillä on eroja testituloksissa. Toisaalta myös yksilölliset erot voivat olla huomattavia, joten tuloksien vertaaminen pelkästään uupuneiden ja terveiden välillä ei ole validia.

Seuraavaksi pääsimme tutustumaan menetelmään, jonka avulla voidaan tutkia silmän liikkeitä ja tarkkaavuuden suuntaamista. Nelihenkinen tutkimusryhmä oli kehitellyt prototyypin silmän liikkeitä seuraavista laseista. Lasien toinen linssi oli sekä läpinäkyvä että samalla peili. Lasin sankoihin oli kiinnitetty kaksi kameraa, joista toinen kuvasi peilin avulla ihmissilmää ja toinen kamera näytti, mihin katse kohdistui. Demo-osuudessa näimme tietokoneen näytöllä molempien kameroiden kuvamateriaalia, joista toisessa näkyi renkaita siinä kohdassa, johon koehenkilö parhaillaan katsoi. Tämä tutkimus oli mielestäni erityisen mielenkiintoinen, sillä tulevaisuudessa on tällaisesta tutkimusmenetelmästä varmasti hyötyä. Esimerkiksi käytettävyyden tai vaikka autonkuljettajan väsymyksen tilan tutkimisessa on silmänliikkeiden kartoittamisesta paljon apua.

Työnantajat – ja etenkin työntekijät itse – hyötyvät suuresti, jos välttyvät työuupumukselta. Uupumusta voidaan mitata monin keinoin, ja viimeisellä rastilla meille esiteltiinkin erilaisia pienikokoisia välineitä stressin mittaamiseen. Esimerkiksi sydämen sykettä voidaan seurata pienillä EKG-antureilla tai urheilijoille tutuksi tulleella sykevyöllä. Laitteiden avulla pystytään seuraamaan muun muassa unen laatua, joka on keskeinen tekijä jaksamisen ja liian stressin välttämisen kannalta. Kun havaitaan, mikä on pielessä, voi elämäntapoja muuttaa sen mukaan.