Ekskursio Työterveyslaitokselle 26.4.2012

Työterveyslaitoksen tehtävänä on selvittää, minkälaisiin sairauksiin mikäkin työ voi altistaa ja millä eri tavoilla työ voi sairastuttaa työntekijän. Ennen vanhaan paljon sairastumisia aiheutti työpaikalla asbestin kanssa tekemisiin joutuminen. Nykyään työ useimmiten aiheuttaa työntekijälle väsymystä ja stressiä.

Ekskursiomme aiheena oli aivot työssä. Työterveyslaitoksella on aivotutkimuslaboratorio, jonka kolmeen eri tutkimukseen pääsimme ekskursiolla tutustumaan.
Ensimmäisenä tutustuimme työterveyslaitoksella tehtävään unitutkimukseen. Unitutkimuksessa tutkitaan muun muassa univajeen vaikutusta työsuoritukseen ja työntekijän fysiologiaan. Tutkimuksessa koehenkilöitä valvotetaan tahallaan. Koehenkilöt saavat tutkimuksen aikana nukkua muutaman tunnin yössä. Päivällä koehenkilöiden tulee suoriutua työtehtävien kaltaisista tehtävistä. Univajeen vaikutuksen on tutkimuksissa todettu kasautuvan. Univaje myös vaikuttaa eri ihmisiin eri tavoilla; jotkut ovat sille herkempiä kuin toiset. Unitutkimuksissa saadaan selville myös jos koehenkilön työ aiheuttaa hänelle univaikeuksia.

Vastuullisiin työtehtäviin, kuten ammattikuljettajille, tulisi työterveyslaitoksen tutkijoiden mielestä saada virkeysmittari mittaamaan työntekijän työkykyä. Tällainen virkeysmittari voisi mitata silmän liikkeitä tai ammattikuljettajan ajolinjan muuttumista ja siitä päätellä, onko työntekijä tarpeeksi virkeä tekemään työtä. Mittarin toimintaperiaate voisi olla EEG- tai EKG-signaalin mittaaminen tai silmän sähköisen signaalin mittaaminen, jolloin saataisiin tietoa esimerkiksi koehenkilön silmäräpäytyksestä. Silmänräpäytyksen kesto korreloi väsymyksen kanssa. Virkeysmittari voitaisiin asentaa jo valmistusvaiheessa ammattikuljettajien autoihin.
Unitutkimuksen valvomossa seurataan koehenkilöiden tilaa ja kokeiden etenemistä. Valvomon yhteydessä on kolme unihuonetta, joten laboratoriossa voidaan tutkia jopa kolmea henkilöä samalla kertaa. Unihuoneiden avulla tutkitaan muuan muassa melun vaikutusta uneen ja tehdään kliinistä unitutkimusta.

Seuraavaksi tutustuimme työsimulaatioon. Työsimulaatioon kuului tehtävänvaihtotehtävien tekeminen. Simulaation avulla tutkitaan koehenkilöiden kykyä vaihtaa tehtävästä toiseen. Tutkitusti työsuoritus huononee, kun täytyy tehdä useampaa työtehtävää samanaikaisesti ja tehtävän vaihtuminen vaikuttaa myös työntekijän vireyteen. Tehtävässä koehenkilön piti painaa oikeaa nappia sen mukaan, oliko ruudullä näkyvä numero pariton vai parillinen ja myös sen mukaan, oliko ruudulla näkyvä kirjain konsonantti vai vokaali. Kokeen aikana koehenkilöltä mitataan EEG-signaalia, josta lähinnä nähdään, onko koehenkilö ollut väsynyt kokeen aikana. Koehenkilöinä työterveyslaitoksen työsimulaatiossa on useimmiten kognitiivisesti vaativien töiden tekijöitä, kuten asiantuntijoita ja opettajia.
Viimeisenä tutustuimme laboratorioon, jossa tutkitaan, miten uusimmat tekniset keksinnöt, kuten uudet käyttöjärjestelmät, voisivat parantaa ihmisten työsuoritusta vai onko laitteista pelkkää haitttaa. Yksi tutkimuksen kohde on katseenseurantajärjestelmä. Katseenseurantajärjestelmään kuuluvat koehenkilön silmillä olevat lasit, joissa on kiinni peili ja LEDejä. Silmien paikan laskenta perustuu pupillin löytymiseen ja LEDien heijastumiseen silmästä. Katseenseurantatutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi uusien käyttöliittymien kehityksessä sekä ammattikuskien vireystilan ja tarkkaavaisuuden seuraamisessa.
Laboratoriossa oli myös jättimäinen kosketusnäyttö, joka piti ääntä, kun siihen koski.