DNA, Tiina Immonen

Kuudennen asiantuntijaluennon aiheena oli DNA ja sen luennoi Tiina Immonen. Immosen luennointi oli erittäin selkeää ja siinä oli helppo pysyä perässä. Luennon sisältö oli joillekin ryhmämme jäsenille tuttua jo lukion biologian kursseilta. Immonen käytti ammattislangia vähän mikä toi lisää selkeyttä.

Luento lähti DNA:n rakenteesta liikkeelle. DNA eli deoksiribonukleiinihappo koostuu neljästä eri nukleotidista. Nukleotidi koostuu sokerista, fosfaatista ja emäksestä. DNA:ssa sokeri on deoksiriboosi ja RNA:ssa riboosi. DNA:ssa emäksiä on guaniini, cytosiini, adeniini ja tymiini. RNA:ssa tymiinin tilalla on urasiili. DNA-kaksoisjuosteessa emäkset ovat pariutuneet tiettyjen emästen kanssa. Adeniini(A) on pariutunut tymiinin(T) kanssa ja guaniini(G) cytosiinin(C) kanssa. A-T  ja G-C parien tulee olla yhtä pitkiä, jotta DNA:n rakenne olisi jännityksetön.

Jokaiseen soluumme tumaan on pakkautunut kaksi metriä DNA-kaksoisjuostetta. Pakkautuminen saavutetaan positiivisesti varautuneilla proteiineilla eli histoneilla jonka ympärille negatiivinen DNA-kaksoisjuoste kiertyy.

Oli mielenkiintoista kuulla miten asiat nähtiin aikaisemmin solubiologiassa ja miten ne nähdään nyt. Kun Immoselle opetettiin koulussa DNA:sta, sanottiin sen olevan suurimmaksi osaksi hyödytöntä. Nykyisen tutkimustiedon mukaan ainakin 80% DNA:sta on toiminnallista.

Immosen esimerkit olivat opettavaisia. Erityisesti mutaatiot UV-säteilyn vaikutuksesta oli käytännönläheinen ja kinnostava esimerkki. Ryhmällemme mielenkiintoisia asioita olivat mm. geenien erilaiset määritelmät ja geenien ilmentyminen. Geenin määritelmä ei ollutkaan niin yksinkertainen kuin aluksi voisi olettaa. Geenien ilmentymisellä tarkoitetaan sitä että kaikissa soluissa on samat geenit, mutta vain osa ilmentyy ja näin ollen antaa sille sen yksilöllisen toiminnallisuuden. Oli myös yllättävää kuinka montaa entsyymiä tarvitaan DNA:n replikaatioon.