Brändätään kilta?

Toimintasuunnitelmassa mainitsin, että kiltaa pitäisi brändätä. Tämä herätti jonkin verran keskustelua (jopa ärtymystä). Brändäys on vaikeaa, mutta kiltaa brändäämällä voidaan saada muut jopa haluamaan tehdä yhteistyötä erityisesti AS:n kanssa. Parempi yhteistyö muiden yhdistysten, yritysten sekä Aallon kanssa on tervetullutta. Viime aikoina olenkin jonkin verran keskustellut eri ihmisten kanssa brändäyksestä sekä esim. erilaisista mielikuvista, joita eri killat herättävät. Kun asian sanoo ääneen, kuulostaa se kovin itsestään selvältä, mutta olen ollut havaitsevinani, että ulkopuolisten mielikuviin killasta vaikuttaa kaksi isoa tekijää:

  1. Ulkopuolisille näkyvä killan toiminta
  2. Yksittäisten, erityisesti aktiivisten kiltalaisten toiminta killan ulkopuolella

Ulkopuolisille näkyvää killan toimintaa on esim. voittaminen Otatarhan ajoissa, GT, siistien pirskeiden järkkääminen tai se, kun yksittäinen kiltalainen kertoo killan toiminnasta ulkopuolisille. Yksittäisten kiltalaisten toimintaa on esim. edustaminen jossakin toimikunnassa tai vuosijuhlissa, muissa kuin killan bileissä pyöriminen tai yleinen perseily. Se, että joku yksittäinen aASi vetää hyvää settiä jossakin ylioppilaskunnan toimikunnassa, aiheuttaa se sen, että violetti väri assosioituu hyväksi asiaksi toimikunnan jäsenten mielissä. Mielikuvia on sitten puolestaan tapana jakaa eteenpäin – etenkin phukseille. Sitten taas jos joku menee kännissä haalareissa kusemaan Tuulan ikkunan eteen…

Killan brändi on ylläripylläri erilainen erilaisissa viiteryhmissä. Kilta näkyy esim. TYT:lle aivan eri tavalla kuin Tietokillalle. Viiteryhmät voinee karkeasti jakaa seuraavalla tavalla:

  1. Otaniemen yhdistykset ja AYY
  2. Otaniemen ulkopuoliset yhdistykset
  3. Aalto-yliopisto
  4. Yritykset

Hyvä yhteistyö on aina hyvä tapa brändätä kiltaa, oli kyseessä mikä tahansa viiteryhmä. Kaikenkarvaisissa kissanristiäisissä läsnäolollaan kunnioittaminen näyttää myös hyvältä. Vaikka kyseessä olisi vain jonkin kiltahuoneen syntymäpäivät, on se hyvää karmaa, jos sinne todella tulee killalta edustus paikalle. Tärkeää on tietysti myös ajatusten vaihto ja verkostoituminen eri viiteryhmiin. Mitä enemmän kilta-aktiivit tuntevat esim. muiden kiltojen aktiiveja, sitä helpompaa on yhteistyö. Yliopiston, etenkin laitoksen ja schoolin, suuntaan rakennetaan suhteita kehittämällä opintoja hyvässä yhteistyössä ja Otaniemessä brändäämiselle on ominaista edustaminen erilaisissa toimikunnissa. Otaniemessä tuntuisi silläkin olevan merkitystä, kuinka moni kilta-aktiivi päätyy esim. ylioppilaskunnan vastuutehtäviin.

Vaikka selitän näin paljon brändäämisestä, ei se tarkoita sitä, että brändäys olisi jotenkin erityisen tärkeä osa kiltatoimintaa. Brändi on vain asia, joka on hyvä tiedostaa ja pitää mielessä, sillä brändi vaikuttaa myös killan sisäisesti. Jos killalla on huono brändi, voi se pahimmillaan johtaa siihen, että kiltalainen käyttäytyy anteeksipyytävästi kertoessaan olevansa killan jäsen. Hyvä esimerkki brändäyksestä on Prodeko, jossa kilta kiillottaa jatkuvasti brändiään ja tutalafka puolestaan koulutusohjelman brändiä. Kaikki haluavat olla Prodekon kavereita. Prodekon brändiä kiillottavat mm. monet nousukkaat, jotka päätyvät esim. ylioppilaskunnan vastuutehtäviin. Prodekolla touhu tuntuu valitettavasti välillä menevän vähän yli etenkin nuorempien jäsenten osalta, jotka usein jaksavat killastaan toitottaa (luonnollista identiteetin rakentamista). Brändi on kasvanut niin vahvaksi, että killasta on tullut hiukan sisäänpäin lämpiävä (ainakin näin ulkoapäin arvostellen). Kiltataustastaan voi olla ja ehkä pitääkin olla ylpeä (asia on kuitenkin samalla tavalla kyseenalainen kuin isänmaallisuus), mutta asioihin kannattaa suhtautua rationaalisesti. Mielikuvat eivät useinkaan seuraa kovin rationaalisesta ja tavoitteellisesta ajattelusta.

AS on onneksi kaikkea muuta kuin itseriittoinen kilta, mikä näkyy esim. uusien ei-phuksi kiltalaisten määrässä. AS:n touhuihin on kuulemma melko helppo tulla mukaan, ja toivoisinkin avosylisyyden yhä paranevan. Minusta onkin tuntunut, että killan brändi on parantunut vuosi vuodelta opintojeni ajan. Toimikunnissa ja muutenkin on edustettu hyvin, känniääliöily on vähentynyt ja yhteistyötä on rakennettu voimakkaammin. Esimerkiksi se, että AaltoES:n aktiiveissa on muutama aktiivinen aASi, ja meillä oli AaltoES:n kanssa yhteinen tapahtuma, on aiheuttanut sen, että AaltoES:llä AS:ää pidetään ehkä kovimpana kiltana. TYT tykkää meistä ja Autekiin on varmaan parhaat suhteet ikinä. Laitoksen kanssa on tehty paljon yhteistyötä AS:n opintojen kehittämiseksi, ja mm. säätökerhon kautta on ollut yhteistyötä Aalto-ELEC:n, SIK:n, KIK:n ja konelafkan kanssa. Yrityssuhteitakaan ei ole unohdettu. Vielä kun pääsis heittään ylävitosta Tuulan kanssa! 😀

Herääkin kysymys, että millaiseksi haluaa killan brändätä. Itse toivoisin, että kilta olisi ja näyttäisi ulospäin siltä, että killasta löytyy paljon kivoja tyyppejä, tehdään siistejä juttuja ja ollaan kaikkien kaveri. Noilla ei ainakaan voi mennä paljon metsään. Asiaa ei tietenkään pidä ottaa turhan vakavasti. Kunhan olemme oma itsemme. aASi on kuitenkin aASi, vaikka Tampereelle asti veisi. Toivottavasti käyttäytyy sielläkin fiksusti. Fiksu toiminta onkin parasta brändäystä! Pahimmillaan väkisin brändäys vie aikaa oikealta toiminnalta.

Sellanen loppudisclaimeri vielä, että tämä kaikki on kirjoitettu minun omalta kokemuspohjaltani omalla keittiöpsykologialla vailla esim. minkäänlaisia opintoja brändäykseen liittyen, eikä tässä tekstissä esitetyt väitteet ole missään nimessä killan mielipide vaan oma näkemykseni.

Toivottavasti tämä herätti silti esim. ajatuksia.

keittiöpsykologipuheenjohtaja
Salami