Bakteerit (asiantuntijaluento 13/Mikael Skurnik)

Luennon aluksi käytiin läpi bakteeriin liittyviä perusasioita kuten rakenne ja koostumus. Seuraavaksi siirryttiin käsittelemään arkkibakteeria jonka jälkeen olikin vuorossa Eubakteerit. Tämän jälkeen käytiin lähemmin läpi rakenne. Bakteerien tunnistaminen Gram-värjäyksen avulla esitettiin usean kuvan avulla. Lopuksi juostiin läpi bakteerien jaottelu sekä miksi ja miten bakteeri on/ei ole haitaksi.

Heti ensimmäistä asiakalvoa käsiteltäessä jäi mieleeni Skurnik:n maininta bakteerin soluseinän olevan jäykkä, kuten myös kasveilla. Bakteerin rakenteelliset kuvat olivat aika itseselittäviä, joten niiden lyhyt läpikäyminen olisi riittänyt. Eliöiden sukupuukalvoa käsiteltäessä tuli minulle ennestään tuntemattomat käsitteet Eubakteeri, mutta se olikin vain toinen nimike todellisille bakteerille, sekä bakteriofagi joka on bakteerin tuhoava virus. Arkkibakteerien äärioloissa selviämisestä olisi voinut kuunnella tarkempaakin tietoa. Arkkibakteerien eroavaisuuksia eubakteereista (ja eukaryooteista) rakenteellisesti ja proteiinisynteesinkannalta esitettiin lyhyesti.
Solulimaa käsiteltäessä mainittiin soluliman ”limaisuuden” johtuvan suuresta proteiinin määrästä, joka nostaa viskositeettia aiheuttaen geelimäisyyttä. Tutkimusten kehitystä valotettiin bakteerin genomin sekvessin selvittämisellä. 1994 ensimmäisellä sekvenssoidulla bakteerilla sekvenssin saaminen kesti vuoden ja nyt aamulla laboratorioon lähetettyyn näytteeseen saadaan (optimissaan) illalla tulokset. Käytännön esimerkkinä e. colista mainittiin toissa kesäinen EHEC epidemia, jossa plasmidit antoivat bakteerille ominaisuuksia, josta seurasi tavallista pahempi tauti. 2-komponenttisesta signaloinnista jäi mieleen sensoriproteiinit ja kuinka bakteeri tutkii ympäristöään esim. raudan määrää ja sensori-säätelijän yhteistyöllä siirtää sitä sisäpuolellensa. Skurnik mainitsi, että  peptidoglykaanin (vain bakteereilla esiintyvän) biosynteesin estäminen antibiooteilla, aiheuttaa bakteerin kuoleman. Tätä olisi voinut valaista lyhyesti lisää.
Yhtenä bakteerien jaottelun menetelmänä mainittiin Gram-värjäys. Bakteerin selviytymiseksi ääriolosuhteissa käsiteltiin bakteerin alulle panemaa itiökehittymistä sigmatekijöiden avulla. Elimistön normaalifloorassa suussa elävien eri bakteerilajien suuri määrä (300-400) ja bakteerittomat, steriilit, paikat yllättivät. Ehkäpä tässä yhteydessä, asiaan liittyen, olisi voinut mainita miksi otetaan virtsanäytteitä.

Luennon tahti hieman mietitytti koska käytäviä kalvoja yli 80 ja luennon puolessa välissä oltiin vasta kalvossa 23. Henkilökohtaisesti en ymmärrä miksi luentokalvojen pohjaksi valitaan jokin väri. Jos tulostaa kalvot muistiinpanojen pohjaksi, niin niihin on mahdotonta tehdä muistiinpanoja. Lyijy ei tartu tai kirjoitusjälki peittyy pohjaväriin (erityisesti kun taustavärinä käytetään tummaa väriä).