Asiantuntijaluento nro 7

Torstain luennon piti kurssin alusta tuttu Helsingin Yliopiston patologian laitoksen professori Veli-Pekka Lehto. Tällä kertaa käsiteltiin DNA-tekniikan perusteita. Alussa kerrattiin geenikodonien translaatiota proteiiniksi. Aikaa käytettin hieman turhaan sillä suuri osa materiaalista käsiteltiin jo edellisellä luennolla. Luennoitsioiden olisi hyvä tarkistaa mitä edellisillä luennoilla on käsitelty. Kurssilla kun on rajattu määrä luentoja ja käsiteltävä materiaali on hyvin laaja. Edellisessä blogissa mainitsimme että DNA:ta saisi käsitellä laajemmin. Tällä luennolla asioihin oli tarkoitus syventyä, mutta luento jäi suurelta osin kertaukseksi.

Lopulta kuitenkin pääsitiin asiaan. Muun muassa DNA-kloonausta, sekvenssointia, restriktioendonukleaasit käytiin läpi. Restriktioendonukleaaseja ja geenien leikkaamista koskien jäi erityisesti vaivamaan kysymys, miksi geenejä leikataan keskeltä koodaavaa eksonia eikä stop sekvenssin kohdalta?  Mielestäni olisi loogisempaa leikata DNA:ta geenien välissä, jolloin kokonaisia geenejä voitaisiin siirtää sensijaan että siirretään sekvenssejä jotka ei sinänsä tarkoita mitään. Leimaamista/merkkaamista käsiteltiin yleisellä tasolla. Kloonauksen yhteydessä tuli esille paljon käsitteitä joista vain pieni osa jäi mieleen. Joitakin asioita olisi ehkä kannattanut esittä jonkun animaation avulla.

Oppimisen kannalta olisi hyvä jos luennoitsia ei vaihtuisi joka luennolla. Tiistain luennon pitäjä Tiina Immonen olisi mielellään saanut pitää myös tämän DNA:ta koskevan luennon. Aiheseen olisi eri tavalla tullut jatkuvuutta, päällekäisyyksiä olisi voitu estää ja kun edellisellä luennolla oli “tottunut” Immosen rauhalliseen ja selkeään tyyliin oli vaikeaa soputua Lehdon stressaavaan tapaan kertoa asioita. Kaikenkaikkiaan luento oli sekava ja asioista vain murto-osa jäi muistiin.