Asiantuntijaluento 5: Lipidit, Reijo Käkelä

Helsingin yliopiston biotieteiden laitoksen Reijo Käkelä piti luennon aiheenaan lipidit. Luennolla keskityttiin eri lipideiden kategorioihin ja niiden kemiallisiin rakenteisiin, sekä nyt meneillään olevien tutkimuksien aiheisiin.
Lipidit jaotellaan rasvahappoihin, glyserofosfolipideihin, sfingolipideihin ja steroleihin. Tässä tuli jo monta uutta käsitettä, sillä lukiossa lipideitä käsiteltiin erittäin pintapuoleisesti. Kemiallinen tietoni lipideistä oli lähinnä se, että rasvahapot muodostavat glyserolin kanssa esteröityessään rasvoja, sekä että rasvoja on tyydyttyneitä ja tyydyttymättömiä. Oli siis hieman hankala pysyä mukana uusien käsitteiden takia, joista tuli vielä kaiken lisäksi melko yksityiskohtaista tietoa. Oli kuitenkin mielenkiintoista tietää, mistä esimerkiksi omega-3 tai omega-6 nimet tulevat (kaksoissidoksen paikasta hiiliketjussa).

Luennoitsija puhui myös jonkin aikaa juurikin näistä omega-rasvahapoista, jotka ovat aina pinnalla mainoksissa. Käkelä otti myös kantaa siihen, onko voi vai margariini terveellisempää. Vaikka tämä oli ihan hauskaa rupattelua, jäi minulle ainakin mielikuva että nämä ovat tutkijoidenkin kesken mielipideasioita. En ihan ymmärrä, miksi monimutkaisista käsitteistä hypättiin terveysvalistukseen, ja miten tämä kaikki liittyi solubiologiaan.

Luennon ylivoimaisesti mielenkiintoisin ja hyödyllisimmältä tuntuvin osuus oli nykytutkimuksen aiheet. On aina mielenkiintoista kuulla, missä tietämyksessämme on aukkoja. Kuulimme paljon solukalvoon liittyvästä tutkimuksesta ja “kalvolautoista”. Minulle tuli uutena tietona, että solukalvossa lipidit vaihtavat paikkojaan koko ajan, ns. “flip-flop” liikkeellä. Kalvolautat taas ovat solukalvossa olevia paksumpia kohtia, jossa on muuta kalvoa enemmän kolesterolia, glykolipidä ja sfingolipidejä, ja jotka saattavat olla merkittävässä osassa esimerkiksi kalvorakkojen muodostumisessa ja proteiinien lajittelussa.

Lipid raft
Kuvassa lipidilautta

Kalvolauttojen koko olemassaolokin on kuitenkin vielä kiistanalainen, ja uusimpana teoriana on “superhila”. Lauttoja mukana tutkimassa on ollut pari suomalaistakin, mikä oli ihan mukava kuulla. Ei tarvitse tulla jenkkien öky-yliopistoista että pääsee tutkimaan jotain mielenkiintoista.