Älyttömästi tietoa

By: Annika Kivirinta

Luennon jälkeisessä keskustelussa esille tuli ristiriita tiedon keräämisen ja sen hyödyntämisen välillä. Tietoa osataan kerätä monin eri tavoin ja monista eri lähteistä, mutta ei ole helppoa keksiä miten sitä parhaiten hyödynnettäisiin. 3D-mallinnukset ja karttavisualisoinnit ovat hienoja katsella, mutta turhia ilman tiedon hyödyntämismahdollisuuksia. Teknologia on hyötyä varten, ei itseään varten.

Tietoa on saatavilla paljon ja helposti, ja nykyään puhutaankin jo informaatioähkystä. Nostin tämän aiheen esille keskustelussa, sillä ainakin minua toisinaan ahdistaa jo pelkästään Internetistä löytyvän tiedon määrä. Joku huomautti, että onhan tietoa jo vuosikymmenten ajan ollut paljon ja sitä on jaettu. Mikseivät siis kirjaston lukemattomat kirjat ahdista minua? Ehkä ne eivät tunnu niin päällekäyviltä kuin verkkosivuilla vilahtelevat uutisotsikot. Ainakaan ne eivät ole niin tuoreita kuin Internetin jatkuvasti päivittyvät tietolähteet. Ehkäpä ahdistuksessani ei olekaan kyse vain informaatioähkystä vaan myös kiireen tunteesta. Nykymaailma elää ja päivittyy joka hetki, enkä mitenkään ehdi seurata kaikkea reaaliajassa. Täytyy siis osata suodattaa tiedon virrasta itselle tarpeellinen ja hyödyllinen tieto.

Jos tietoa kerättäisiin sen käyttötarkoitusta silmälläpitäen ja suodatettaisiin kaikesta tietomäärästä vain kuhunkin tarkoitukseen olennainen tieto, se luultavasti edistäisi älykkäiden kaupunkien kehittymistä. Mutta vaatiiko älykäs kaupunki myös asukkailtaan älykkyyttä? Voiko älykkäässä kaupungissa asua ”ei-älykkäästi” vai jääkö silloin jokin merkittävä osa kaupungin olemusta kokematta? Voiko kaupunki itsessään olla niin älykäs, ettei asukkaan tarvitse edes huomata sen älykkyyttä? Onko älykäs kaupunki oikeudenmukainen, jos kaikki asukkaat eivät ole yhtä kehittyneitä teknologian käyttäjiä?

Lopulta tärkein osa tiedon älykästä keräämistä ja hyödyntämistä on käyttöliittymä. Tarvitaan käyttöliittymä, jolla kootaan järkevästi yhteen kaikki eri puolilta tuleva tieto ja jonka avulla voidaan tehdä järkeviä, eri näkökulmat huomioivia päätöksiä. Tarvitaan käyttöliittymä, jonka avulla tietoa voidaan suodattaa, kategorisoida ja visualisoida kulloisiakin tarpeita palvelevalla tavalla. Tarvitaan käyttöliittymä, jossa uusia suunnitelmia voidaan tehdä kerätyn tiedon päälle. Tarvitaan käyttöliittymä, jonka avulla asukas löytää helposti kaiken tarvittavan tiedon yhdestä paikasta. Sitähän kaupungin älykkyys lopulta onkin, älykäs käyttöliittymä. Kaupunki + älykäs käyttöliittymä = älykäs kaupunki.