Aluekehittämisen työpajassa kysyttiin: missä ovat kestävän yhdyskunnan maankäytön ammattilaiset?

KEMA-työpajasarjan toinen työpaja järjestettiin tänään Design Factoryn tutussa ympäristössä. Paikalle saapui viisi panelistia neljästä eri hankkeesta sekä asiantunteva yleisö keskustelua seuraamaan. Lisäksi edelliskerran onnistunut online stream – lähetys houkutteli osan pitkämatkalaisista paikan päältä etäseuraajiksi, mitä itsessään voidaan pitää kestävyyden edistäjänä!

Päivä alkoi hankkeiden ja panelistien esittelyllä. Raija Niemi ja Irene Väkevä-Harjula Riihimäeltä esittelivät Peltosaaren hankkeen, jossa käsitellään aluekehittämisen kilpailua ja innovatiivista hankintamenettelyä. Sirkku Huisku Sipoon kunnasta kertoi Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan kilpailuhankkeesta, jossa kilpailu on parhaillaan käynnissä. Mari Siivola Helsingin kaupungilta käsitteli kaupungin täydennysrakentamishankkeita, ja Olli Salmi Eero Paloheimo Ecocity Oy:sta kertoi yrityksen aluesuunnittelun ilmastovaikutuksia arvioivasta ohjelmistosta.

Varsinaisessa keskustelussa käsiteltiin suunnittelun ja hankkeiden prosesseja sekä kestävän maankäytön suunnittelun ammattilaisuutta. Keskustelua tukivat panelistien muotoilemat väittämät. Työpaja tarjosi monia mielenkiintoisia ajatuksia ja ehdotuksia jatkotyön tueksi. Online-tallenteen keskustelusta voi yhä katsoa osoitteessa http://www.mirule.org/m/438.

Missä ovat ammattilaiset, missä ammattitaito?

Keskustelua käytiin alueellisesta ilmasto- ja ympäristötyöstä, jonka haasteena on monialaisuus; vaikka monella kunnalla on tätä nykyä ilmasto- ja ympäristöstrategioita, eivät ne yleensä näy juuri mitenkään varsinaisessa kaavoituksessa ja aluesuunnittelussa. Panelistien mielestä välillä tuntui, etteivät nämä dokumentit edes puhu samaa kieltä keskenään – ratkaisuksi tarjottiin mahdollisuutta arvioida suunnittelua matkan varrella, jolloin eri vaihtoehtoja voidaan peilata raporttien sisältöihinkin. Vaikka varsinaisia kestävän yhdyskunnan ammattilaisia onkin vaikea löytää, voi asiantuntija ollakin yhden sijasta kaksi henkilöä, mutta silloin edessä on yhteistyön haasteet.

Avoimuus maksaa itsensä takaisin

Keskustelussa käsiteltiin myös aluesuunnitteluprosessien avoimuutta sekä sen hyötyjä ja haasteita. Väittämänä oli, että kaikissa aluesuunnittelun vaiheissa, ei pelkästään kaavoituksessa, avoimuus maksaa itsensä takaisin. Panelistit kuitenkin haastoivat väittämän kysymällä, missä menee avoimuuden raja. Todettiin, että kunnissa joudutaan koettelemaan avoimuuden reunoja esimerkiksi sopimuksia tehdessä monellakin tasolla. Vaikka tiettyjä asioita ei voidakaan käsitellä julkisena, on kunnan toiminnan oltava lähtökohtaisesti avointa; kunnan tehtävä ei ole tuottaa voittoa vaan hyvinvointia. Kysymys onkin siitä, miten se tapahtuu!

Arkkitehtuurikilpailut voidaan nähdä oleellisena osana kuntien hankintaprosessia, ja ne tarjoavat parhaimmillaan siemeniä innovatiiviseen hankintamenettelyyn. Hankinnassa olennaista on kuitenkin määrittely, jossa tullaan myös kestävyyden kriteereihin. Tarvitaan instrumentteja, joita voitaisiin leipoa arviointiin mukaan, jotta saataisiin kestävämpi lopputulos. Hankintamenettelyssä voitaisiin löytää tulevaisuutta varten työkaluja, joissa pystyttäisiin arvioimaan kokonaistaloudellisuutta koko elinkaaren aikana, jolloin yksittäisen hankinnan hinta ei ratkaisisi päätöstä.

Kehitystyön projektikeskeisyys haasteena

Panelistit esittävät myös huolenaiheen kestävän aluesuunnittelun hankkeiden projektikeskeisyyteen. Huolena on, että projektien päätyttyä asiat jäävät ilmaan, eikä todellisia muutoksia tapahdu. Aluekehittämisen projektit ovat valtavan pitkiä, ja hankkeita on vaikea ajoittaa projektien oikeisiin vaiheisiin. Vaikka pysyvää resursointia ei olisikaan mahdollista taata, on käynnissä olevan hankkeen pystyttävä vaikuttamaan pysyviin ja jatkuviin prosesseihin. Asukastominnassa on ollut positiivisa kokemuksia aluefoorumeista, jotka ovat lähteneet elämään omaa elämäänsä varsinaisten hankkeiden päätyttyä.

Työpajassa todettiin myös, että nyt on se aika, jolloin kiinteistö- ja rakennusalan osaaminen on saatava uudelle tasolle. Parin vuoden päästä on jäätävä tälle uudelle tasolle ja eteenpäin!

Seuraavassa työpajassa pureudutaan energiatehokkuuteen

Kolmas ja samalla viimeinen työpajasarjamme osa järjestetään torstaina 9.6., teemalla “Energiatehokas yhdyskunta”. Paikalle on kutsuttu useita energiatehokkaan aluesuunnittelun asioita, ja luvassa on monialainen kattaus tähän ajankohtaiseen aiheeseen aluesuunnittelun näkökulmasta. Tulevaa työpajaa pystyy seuraamaan vanhaan tapaan online-lähetyksenä klo 12.30 alkaen. Tervetuloa mukaan!