Ajatusprosessi taiteena

MoMa:n näyttely Rising Currents (2010) paitsi toi taidemuseoon maisema-arkkitehtuurin piiriin kuuluvia, poikkitieteellisten ryhmien tuottamia suunnitelmia myös eritteli välivaiheiden, ideaskissien ja työmallien avulla prosessia, joka suunnitelmat oli tuottanut. Näyttely manifestoi mm. että (maisema-arkkitehtoninen) ajattelu- ja luomisprosessi, on taidetta samalla tavalla kuin sen tuloksena syntyvä suunnitelma ja suunnitelman perusteella toteutettu fyysinen ympäristö. Tämä on erittäin toivottava suuntaus, jonka näkisi mieluusti yleistyvän: Ajatusprosessin esittely avaa uuden ulottuvuuden maisema-arkkitehtuuriin taiteena: sen avulla yleisöllä ja kriitikoilla on käytettävinään laajempi syvempi materiaali suunnitelmien ja lopullisen toteutuksen ymmärtämiseen ja arviointiin. Yleisö ja kriitikot pääsevät ikään kuin näytelmän harjoituksiin ja levytysstudioon seuraamaan, miten valmis ja hiottu tuote syntyy. Yleisön tai kriitikoiden piiriin lukeutuvat tässä myös kollegat, jotka saavat sekä muiden että omien ajatus- ja suunnitteluprosessien avaamisesta kaksin- tai kolminverroin virikkeitä oman työskentelynsä kehittämiseen. Prosessien avaamisen voisi ottaa tavaksi esimerkiksi yleisten maisema-arkkitehtuurikilpailujen tuloksia esittelevien tilaisuuksien ja näyttelyjen yhteydessä.