Aalto CHEMin fokus ja korkeakoulun profiili Aalto-yliopiston monitieteisessä yhteistyössä

Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun ensimmäisten toimintavuosien yhtenä teemana on ollut tutkimuksen ja opetuksen fokusalueiden määrittäminen. Tätä määrittelyä on tehty kolmella tasolla: laitos-, korkeakoulu- ja yliopistotasolla.

Ensinnäkin, laitokset ovat määrittäneet omat keskeisimmät tutkimusalueensa. Laitosten tutkimus, samoin kuin erikoistunein maisteri- ja tohtoritason opetus, keskittyy pitkälti näille pääalueille. Alueita kehitetään pitkäjänteisesti tenure track -paikoilla sekä rakentamalla alueille maailmanluokan tutkimusinfrastruktuuria. Aalto CHEMin syvä, tieteenalapohjainen erityisosaaminen rakentuu näistä laitosten painoalueista. Laitosten painoalueet luovat kullekin laitokselle selkeän profiilin ja identiteetin oman tieteenalan sisällä kertomalla, mihin asioihin tieteenalan sisällä laitos erityisesti keskittyy ja mitä alueita se jättää muille yliopistoille. Laitokset kertovat omista painoalueistaan yksityiskohtaisemmin omilla sivuillaan; tässä blogitekstissä kuvailen tarkemmin korkeakoulutason valintoja ja niiden taustalla olevaa logiikkaa.

Samaan aikaan laitosten keskeisimpien tutkimusalueiden eksplikoinnin kanssa korkeakoulu on määrittänyt koko koulun yhteisiä fokusalueita. Siinä missä laitosten painoalueet ovat selkeämmin rajaavia valintoja yhden tieteenalan sisällä, koulun yhteiset painoalueet noudattavat toisenlaista logiikkaa. Korkeakoulun fokusalueiksi on valittu laajempia teemoja, jotka ylittävät perinteiset tieteenalarajat ja ylettyvät kaikille koulun laitosten edustamille tutkimus- ja opetusalueille.

Näin korkeakoulun fokusalueet muodostavat laajemman monitieteisen kontekstin, jonka puitteissa laitosten tieteenalapohjaiset painoalueet toimivat ja joille laitosten painoalueet tuovat syvään, tieteenalapohjaiseen osaamiseen perustuvat kontribuutionsa. Linkittämällä sisältöpohjaisesti laitosten painoalueita toisiinsa, korkeakoulun yhteiset fokusalueet muodostavat laitosten tieteenalapohjaisista painoalueista yhtenäisen kokonaisuuden ja tarjoavat jaetun viitekehyksen tieteenala- ja laitosrajat ylittävälle yhteistyölle korkeakoulun sisällä. Aalto CHEMin yhteiset fokusalueet ovat (i) luonnonvarojen kestävä jalostus ja käyttö, (ii) uudet materiaalit ja (iii) energiateknologiat. Kuvaavaa kaikkien fokuslauseiden toteuttamiselle on, että niissä syvä luonnontieteellinen osaaminen yhdistyy huippuluokan insinööritaitoon.

Laitosten painoalueet on määritelty siten, että ne paitsi rajaavat laitokselle tunnistettavan profiilin ja identiteetin oman tieteenalan sisällä, niin ne myös eksplikoivat laitoksen panoksen korkeakoulun fokusalueille. Toimimalla yhteisellä fokusalueella, mutta ponnistamalla oman tieteenalansa traditiosta ja erityisosaamisesta, laitosten painoalueet täydentävät toisiaan koulutason painoalueen käsittelyssä. Muodostamalla laitosten painoalueiden toiminnan kontekstin korkeakoulun fokusalueet ohjaavat korkeakoulun tutkimusprojektien valintoja, tenure track -paikkojen sijoittumista, infrastruktuuri- ja muita investointeja, opetuspainotusta sekä kansallista ja kansainvälistä profiilia pitämällä huolen, että laitosten tieteenalapohjainen toiminta muodostaa koko ajan yhtenäisen ja osiaan täydentävän kokonaisuuden.

Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu on poikkeuksellisen homogeeninen korkeakoulu: korkeakoulun kaikki alat liittyvät toisiinsa (enemmän tai vähemmän) läheisesti ja ponnistavat jaetusta luonnontieteellisestä teoriapohjasta. Niinpä korkeakoulun fokusalueetkaan eivät ole toisistaan erillisiä, vaan liittyvät kiinteästi toisiinsa.

Ensimmäinen fokusalue, luonnonvarojen kestävä jalostus ja käyttö, on eräänlainen kattoteema kaikelle koulussa tehtävälle tutkimustyölle. Luonnonvarat voidaan jakaa uusiutuviin ja uusiutumattomiin luonnonvaroihin, ja kaksi seuraavaa painoaluetta, uudet materiaalit ja energiateknologiat, saavat erilaisia, toisiinsa liittyviä muotoja toisaalta uusiutuvien ja toisaalta uusiutumattomien luonnonvarojen kestävän jalostuksen ja käytön tutkimuksessa.

Uusiutuvien luonnonvarojen puolella Aalto CHEM liikkuu biotalouden alueella keskittyen biopohjaisten materiaalien ja komponenttien jalostukseen ja käyttöön uusissa sovelluksissa sekä energiantuotannossa. Uusiutumattomien luonnonvarojen puolella Aalto CHEM panostaa erityisesti metallisten materiaalien arvoketjuun tutkimalla metallisten materiaalien jalostusta sekä käyttöä esimerkiksi energiatekniikassa ja uudenlaisissa sovelluksissa. Korkeakoulussa tutkitaan ja kehitetään myös luonnonvarojen kestävän jalostuksen ja käytön prosesseja tasolla, joka mahdollistaa prosessien sovelluksen niin uusiutuvien kuin uusiutumattomienkin luonnonvarojen puolella.

Korkeakoulun opetus seuraa myös fokusaluemäärittelyjä. Syksyllä 2013 alkavaa uutta kandidaattiohjelmaa suunnitellaan siten, että kandidaattiohjelma varmistaa kaikille koulun opiskelijoille riittävän laajan luonnontieteellisen perusosaamisen luonnonvarojen kestävän käytön ja jalostuksen saralla. Tätä kautta uudet opiskelijat kasvatetaan mukaan Aalto CHEMin akateemista työtä leimaavaan perusajatukseen: Aalto CHEM yhdistää syvän luonnontieteellisen osaamisen innovatiiviseen insinööritaitoon. Yllä olevassa kuvassa tämä on esitetty siten, että uusi kandidaattiohjelma antaa pohjan korkeakoulussa tehtävälle akateemiselle työlle, jonka jälkeen maisteri- ja tohtoriopinnoissa opiskelija voi erikoistua koulun fokusalueilla ja lopulta laitosten painoalueilla häntä kiinnostaviin asioihin.

Yllä oleva kuva, jossa Aalto CHEMin erityisosaaminen luonnonvarojen kestävässä jalostuksessa ja käytössä on jaettu uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen puoliin, on tärkeä myös siksi, että se johdattaa meidät fokusalueiden määrittelyn kolmannelle tasolle, yliopistotason tarkastelulle.

Uusiutuvien luonnonvarojen puolella Aalto CHEMin fokusalueet, ja sitä kautta laitosten painoalueet, toimivat biotalouden ytimessä. Termillä viitataan kaikkeen taloudelliseen toimintaan, joka perustuu uusiutuvien, biopohjaisten luonnonvarojen tuottamiseen, jalostamiseen ja käyttämiseen. Suomen valtioneuvoston hallitusohjelma asettaa biotalouden Suomen luonnonvarastrategian kulmakiveksi, ja biotalouden voi myös odottaa olevan Aalto-yliopiston omassa strategiassaan esiin nostaman, monitieteisen energia ja luonnonvarojen kestävä käyttö -teeman keskiössä. Biotalouden alue onkin uusiutuvien luonnonvarojen puolella se laajempi teema, jonka puitteissa Kemian tekniikan korkeakoulu haluaa rakentaa yhteistyötä fokusalueidensa ja muiden Aalto-yliopiston korkeakoulujen välillä.

Biotalous on jo nyt – ja tulee jatkossa olemaan vielä enemmän – keskeinen teema kaikille Aallon kouluille. Aalto CHEM on määrittänyt uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön ja jalostuksen puolella fokusalueensa ja laitostensa painoalueet siten, että Aalto CHEM toimii biotalouden teknologisessa ytimessä.

Uusiutumattomien luonnonvarojen jalostuksen ja käytön puolella Aalto CHEMin fokusalueet liittyvät erityisesti metallisten materiaalien arvoketjuun. Myös tällä puolella Kemian tekniikan korkeakoulun fokusalueet muodostavat tiiviin luonnontieteellis-teknologisen osaamisalueen, joka liittyy suoraan keskeisiin alueisiin Aalto-yliopiston muissa korkeakouluissa.

Aalto-yliopiston määrittää strategiassaan yliopiston visioksi, että Aalto-yliopistossa alojensa parhaat kohtaavat ja menestyvät. Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun fokus- ja painoalueidensa määrittely pyrkii toteuttamaan tätä visiota. Määrittäessään painoalueensa laitokset ovat samalla määrittäneet, millä alueilla he haluavat olla maailmanluokkaa – alansa parhaita. Korkeakoulutason fokusalueet puolestaan integroivat näitä painoalueita yhtenäiseksi kokonaisuudeksi muodostaen jaetun sisältövetoisen kontekstin, jonka puitteissa tieteenalapohjaiset painoalueet voivat tehdä tieteenalarajat ylittävää yhteistyötä – jonka puitteissa alansa parhaat kohtaavat.

Aalto-yliopiston strategia ei kuitenkaan tyydy pelkkään tieteelliseen laatuun sen itsensä vuoksi. Yliopiston missiona on maailman muuttaminen, ja yliopiston visiota ohjaa ajatus akateemisen toiminnan vaikuttavuudesta. Tämä linjaus on luotsannut erityisesti Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun fokus- ja painoalueiden määrittelyn kolmatta tasoa, eli fokusalueiden sisällön avaamista koulurajat ylittävään yhteistyöhön biotalouden (uusiutuvien luonnonvarojen puolella) ja metallisten materiaalien arvoketjun (uusiutumattomien luonnonvarojen puolella) sisällä. Biotalous ja metallisten materiaalien arvoketju ovat nyt ja tulevaisuudessa avainasemassa elämänmuotomme kestävyyttä ratkottaessa. Jos Aalto CHEMin osaaminen näiden alueiden teknologisessa ytimessä saadaan onnistuneesti kytkettyä Aalto-yliopiston muiden koulujen erityisosaamiseen niin tekniikan kuin liiketaloustieteiden ja muotoilunkin aloilla, voi Aalto-yliopiston tutkimuksen ja opetuksen vaikuttavuus tavoittaa aivan uudenlaisia tasoja. Aalto-yliopisto kokonaisuutena voi näillä alueilla todella muuttaa maailmaa tavalla, johon kapea-alaisemmat toimijat – mukaan lukien Kemian tekniikan korkeakoulu ilman muita Aalto-korkeakouluja – eivät pysty.

Antti Saaristo

Kehittämispäällikkö, Aalto CHEM