4. viikkotehtävä: muistista

1. Artikkeli

Viite: Koji Inui et al., Echoic memory of a single pure tone indexed by change-related brain activity, BMC Neuroscience, 11, 135; http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2978218/?tool=pubmed

Ryhmämme valitsi luennon perusteella aiheeksi kaikumuistin. Pienen haun tuloksena löysimme yllä mainitun Koji et al. artikkelin, jossa tutkittiin kaikumuistia MEG:n avulla. Tutkimusmetodina käytettiin seuraavaa: koehenkilölle esitettiin kahden eri taajuisen äänen muodostamia sarjoja siten, että esitetyissä sarjoissa oli joko ainoastaan samoja ääniä tai sitten yhden taajuisia ääniä seurasi eri taajuinen ääni. Eri sarjojen esiintymistodennäköisyydet olivat samat. Samalla mitattiin kuuloaivokuorelta MEG-vastetta.

Tutkimus antoi varsin selkeän tuloksen: STG-alue (superior temporal gyrus) reagoi selvästi poikkeavan kuuloärsykkeen ja vieläpä sitä suuremmalla amplitudilla, mitä useampia kohdeärsykkeestä poikkeavia kuuloärsykkeitä soitettiin ennen kohdeärsykettä (esim. HL vs. HHHL, jossa H=high ja L=low frequency). Toisaalta STG-alueen havaittiin reagoivan myös samana pysyvien ärsykkeiden sarjoihin (esim. HHH), mutta vasteen muoto on sama vain noin 100 ms asti, josta eteenpäin eroava kohdeärsyke aiheutti merkittävän eron. Tätä tutkimuksessa selitettiin sillä, että STG-alue reagoi kaikkiin muutoksiin kuulossa ja tässä tutkimuksessa 300 ms kestäneiden ärsykkeiden välillä oli aina samanpituinen tauko. Näin ollen alkureaktio saattaa olla reaktio hiljaisuuden ja äänen välillä ylipäänsä, mutta suurempi reaktio poikkeavaan ärsykkeeseen liittyy kaikumuistiin.

Mielenkiintoisiksi koimme tässä juurikin huomion siitä, että muutokseen reagoiva alue liittyy aina kuuloaistimuksen käsittelyyn, mutta reagoi voimakkaasti vasta äänen sävyn muutoksiin. Tutkimustuloksista on myös ehkä pääteltävissä kaikumuistin pituudeksi vähintään kolme sekuntia ja että kaikumuisti vahvistuu jokaisella saman taajuisen ärsykkeen toistolla. Hieman kummallisena pidimme tutkimuksen pientä koehenkilöiden määrää sekä koehenkilöiden jakaumaa: 1 nainen, 8 miestä, kaikki oikeakätisiä. Mieleemme tuli myös variaatio tästä kokeesta, jossa äänen taajuuden eron havaitsemisen sijaan testattaisiin äänisarjojen rytmien eroamista (rytmitajutesti). Tässä yksilöillä on todistettavasti eroja, mutta miten se näkyisi MEG:llä?

 2. Opiskeluvinkkejä

Iiro Jääskeläisen luentoon 12.4. perustuen keksimme muutamia opiskeluun liittyviä vinkkejä:

  • Asiat kannattaa opiskella kerralla oikein, sillä skeemat ohjaavat muistamista. Mikäli jonkin asian oppii ensimmäisellä kerralla väärin, on sen uudelleen oikein opettelu vaikeampaa kuin jos asian olisi oppinut kerralla oikein.
  • Opiskelutilanteessa häiriöt ovat pahasta, sillä silloin asia ei ehdi olla lyhytkestoisessa muistissa tarpeeksi kauan syvällistä käsittelyä ja pitkäkestoiseen muistiin siirtymistä varten.

Lisäksi luennolla esiteltiin ”primacy” ja ”recency” vaikutukset, eli ensimmäisenä ja viimeisenä opitut/luetut/jne. asiat muistetaan parhaiten. Voisiko tätä soveltaa esim. 300-sivuisen kirjan lukemiseen siten, että ensimmäisellä kerralla aloittaa alusta, toisella lukukerralla sivulta 100 (ja lukien kirjan ”ympäri” sivulle 99 asti) ja kolmannella kerralla sivulta 200. Muistaisiko kirjan sisällön silloin paremmin?