29.11. Asiantuntijaluento 7, Yhdistelmä-DNA-tekniikka, Veli-Pekka Lehto

Käyty luento oli mielenkiintoinen. Luennon rakenteessa toteutui itselleni ihanteellinen rakenne, aluksi kertaus ja sitten uusi täydentävä materiaali. Tosin uskon vasta lukionsa päättäneiden pitävän kertausta turhana, koska asia on vielä tuoreessa muistissa.

Heti alussa luennoitsija korosti, että jo käytöstä jääneidenkin tekniikoiden opettelu on perusteltua, koska niiden tunteminen on tärkeää uudempien oppimisessa. DNA säikeen sidoksen lujuuteen vaikuttaa mitä emäsparia on runsaammin. C-G parilla sidos on tiiviimpi, kuin A-T parilla. Tämä olikin se, luennon kertaavan osan, uusia asia minulle.

Varsinainen ”työkaluja” ja menetelmiä käsittelevä asia alkoi restriktioendonukleaasi nimisen entsyymin käyttämisestä DNA-juosteen katkaisussa (varsinkin staggered end tyyppisessä). Luennoitsija mainitsi Ecorl:n olevan yleisin katkaisuun käytetty entsyymi. Leimaaminen ja erityisesti sen käyttö jäi mieleen kuvan (6 erilaista leimattua koetinta) ansiosta. Käytetyillä kuvilla pystyttiin valaisemaan mitä ovat hybridisaatio, DNA:n kloonaus ja PCR. DNA fingerprinting käsiteltiin myös käytännön tapauksen avulla. Tässä esimerkissä ilahdutti se, että tapaus osoittikin, ettei menetelmällä saatukaan aikaan toivottua tulosta. Eli edistyksellinen tekniikka voi osoittautua riittämättömäksi tietyissä tilanteissa.
DNA computing vaikutti mielenkiintoiselta, onhan laajemmaltikin puhuttu siirtymisestä perinteisistä puolijohteista muihin vaihtoehtoihin. Mielestäni tässä kohtaa olisi voinut mahdollisesti esittää muutaman muun asiaan liittyvän esimerkin (jos olisi tiedossa) mahdollisine linkkeineen, jolloin asiasta kiinnostuneet olisivat omalla ajallaan voineet tutustua niihin.

Tasapuolista olisi myös esittää tekniikoiden mahdollistamat uhkat (tätä tosin hieman sivuttiin kerrotussa esimerkissä). Mitkä ovat mahdolliset suurimmat väärinkäytökset ja minkä tyyppisissä tapauksissa? Esim. jos ihmisten jokapäiväinen tunnistus tapahtuisi DNA tunnisteella, niin mikä voisi olla sen väärinkäytön (esim. identiteettivarkaus) seuraukset?  Näitähän tulisi tieteen tekijöidenkin myös pohtia.