28.2. Asiantuntijaluento 15

Torstain luennon meille piti tekniikan tohtori Emilia Kaivosoja aiheenaan soluviljelytekniikat. Heti alkuun mieleeni juolahti kysymys; voiko noin nuori olla jo tekniikan tohtori? Ilmeisesti. Itselläni ainakin valmistuminen diplomi-insinööriksi tuntuu niin kaukaiselta ajatukselta, puhumattakaan tohtoriksi väittelemistä. Noh mutta itse asiaan…

Luennon aluksi Kaivosoja herätteli yleisönsä mielenkiintoa yhteisen pohdinnan muodossa; mietimme miksi soluviljelmiä ylipäätään tehdään. Keksin ainoastaan muutamia lääketieteen sovelluksia kuten taudin aiheuttaman bakteerin tutkimus ja hedelmöityshoidot. Yhdessä löysimme kuitenkin useita sovellusalueita solyviljelylle kuten bioyhteensopivuustutkimukset. Mielestäni tämä oli mukava aloitus luennolle, sillä pääsimme pikkuhiljaa virittäytymään tunnin aiheeseen.

Suurin osa Kaivosojan kertomasta soluviljelyn taustasta oli kertausta edellisiltä asiantuntijaluennoilta. Opin kuitenkin uudet termit in vitro ja in vivo. In vitro tarkoittaa elimistön ulkopuolella tapahtumaa tutkimustekniikkaa, kun taas in vivo käsittää elävässä eliössä tapahtuvaa tukimusalan. Faktat jäivät kuitenkin himan irrallisiksi, sillä olisin kaivannut enemmän konkreettisia esimerkkejä, kuvia tai videoita näyttämään mihin näitä tekniikoita tänäpäivänä käytetään tai miten tulevaisuudessa niitä voidaan hyödyntää.

Johdannon jälkeen aloimme käsittelemään aseptista tekniikkaa. Mietimme kuvien avulla, kuinka aseptista tutkimusta tehtäessä tulee käyttäytyä, pukeutua ja tietenkin toimia. Tämä oli mielestäni mielenkiintoista, sillä se antoi todella esimakua tulevasta soluviljelydemosta. Pohdimme erilaisia sterilointimenetelmiä, joista suurin osa oli minulle täysin vieraita tekniikoita. Kaivosoja ei selittänyt näitä eri menetelmiä selvästi, vain oletti, että ne olisivat meille jo entuudestaan tuttuja. Pelkkien faktojen lukeminen kalvolta on luennolla hyvin hankalaa. Arvostan luennoitsijassa sitä, että hän jaksaa selittää käsiteltävän asian juurta jaksaen. Onnekseni kuitenkin yhdessä harjoittelimme näitä sterilointimenetelmien eroja erilaisten yhdistelmätehtävien avulla.

Soluviljelyssä käytettävien materiaalien ja menetelmien käsittely tuntui puuduttavalta. Olisin kaivannut erilaisten laitteiden esittelemistä itse laboratoriossa, en kuvissa. Inkubaattori, laminaari ja tyypillinen bioturvallisuuskaappi. Opin niiden toimintaperjaatteet suurpiirteisesti, mutta syvällisempi ymmärrys jäi saavuttamatta. Menetelmät, kuten siirrostuksen, Kaivosoja osasi selittää mielestäni hyvin ja elävästi.

Tunnin lopun käytimme kontaminaatioiden käsittelyyn. Pohdimme riskejä, miten niitä voi välttää, mitä tulee tehdä harmin tapahtuessa. Jaottelimme kontaminaatiot kolmeen osa-alueesen: ristikontaminaatioihin sekä biologisiin ja kemiallisiin kontaminaatioihin.