20.2.2013 Solujen järjestäytyminen kudoksiksi, Veli-Pekka Lehto

Tämän viikon asiantuntijaluennon aiheena oli solujen järjestäytyminen kudoksiksi, lisäksi sivuttiin mm. kantasolututkimusta.

Luennon ensimmäisenä asiana käytiin läpi kudoksen ja elimen ero näiden määritelmien avulla. Tämän jälkeen päästiin itse asiaan eli miten yhdestä sukusolusta muodostuu erilaisia kudoksia. Tämä alkaa sukusolun gastrulaatiolla, jolloin soluun muodostuu kolme eri kerrosta joita kutsutaan endodermiksi, mesodermiksi ja ektodermiksi.  Näin syntyneistä erikoistuneista kerroksista kehittyy eri kudostyyppejä. Esimerkiksi endodermistä muodostuu keuhkojen solukko, mesodermistä lihaskudokset, luustonkudokset ja veren punasolut ja ektodermistä ihokudos ja hermokudokset.

Seuraavana vuorossa oli kehitysbiologian tiivistetty historia, morfogeneesin molekyylit jotka ohjaavat solujen erilaistumista sikiökehityksen aikana ja termit mesenkyymi joka tarkoittaa elimen sidekudoksista osaa ja parenkyymi joka tarkoittaa elimen toiminnallisia osia.

Edeltävän tiiviin ja sekalaisen tieto pläjäyksen jälkeen palattiin käsittelemään eri kudostyyppejä yksityiskohtaisemmin. Tästä osiosta oppi uutta ja mielenkiintoista eri kudostyyppien ominaisuuksista. Mielenkiintoisin yksityiskohta oli mielestäni se että uutta epiteelikudosta kasvaa alhaalta ylöspäin ja samalla kudoksen pinnalta hilseilee vanhaa solukkoa pois.

Luennon lopuksi käsittelimme vielä eri kantasolu tyyppejä, niiden ominaisuuksia, niiden käyttöä lääketieteellisissä sovelluksissa ja sivuttiin myös niiden käyttöä koskevia eettisiä kysymyksiä. Tämäkin osio oli erittäin mielenkiintoinen ja olisi mielenkiintoista oppia lisää kantosolututkimuksen kehityksestä ja tämän hetkisistä sovelluksista.

Kokonaisuudessaan luento oli hyvä ja aihealueesta sai hyvän kokonaiskuvan, vaikka välillä asioista hypittiin toiseen vähän liiankin vauhdikkaasti.