1. viikkotehtävä

Ensimmäiseen viikkotehtävään löysimme seuraavia vastauksia:

1)      Mikäli aivojen suhteellista kokoa pidetään älykkyyden kanssa korreloivana (korrelaatio ei ole kuitenkaan sama kuin kausaliteetti), niin silloin ihmiset ovat delfiiniä älykkäämpiä: Ihmisillä ns. EQ-arvo (encephalization quotinent, keskikokoiset aivot suhteessa ruumiinpainoon tuottaa EQ arvon 1) on 7 siinä missä delfiineillä 2,5.[1] Delfiinien aivojen absoluuttinen koko vaikuttaisi olevan hieman tai jopa merkittävästi suurempi kuin ihmisellä[2, 3] ja lisäksi niiden aivojen muoto, erityisesti etuaivolohkon perusteella on hyvin samankaltainen kuin ihmisellä. Sen sijaan delfiinien neokorteksi on ilmeisesti ohuempi kuin ihmisellä[4] ja luennolla mainittiin erityisesti korkeampien kognitiivisten toimintojen sijaitsevan juuri tällä alueella. Tästä voisi siis päätellä ihmisen olevan älykkäämpi ainakin näiden toimintojen osalta. Myös osa neokorteksin kerroksista on kehittymättömämpiä kuin ihmisellä [4]. Lopputulemana näillä pohdinnoilla on hyvin vaikea sanoa, onko delfiinin älykkäämpi kuin ihminen vaiko ei. Voi olla, että delfiinit ovat vain eri tavalla älykkäitä kuin ihmiset.

2)      Hermosolun solukalvossa on Na+/K+ -pumppuja, jotka siirtävät natriumioneja ulos solusta ja vastaavasti kaliumioneja solun sisään. Pumput siirtävät aina kaksi kaliumionia soluun kun kolme natriumionia poistuu, mikä osaltaan aiheuttaa negatiivisen varauksen muodostumista solukalvon läheisyyteen. Solukalvossa on myös sekä natriumille että kaliumille vuotokanavia, mutta näitä on kaliumille enemmän kuin natriumille. Tämä johtaa siihen, että solukalvon sisäpinnan läheisellä alueella kaliumionien määrä pääsee laskemaan nopeammin kuin mitä natriumionit voivat sen aiheuttamaa varaustyhjiötä korvata ja näin solukalvon sisäpinnasta tulee hieman negatiivisesti varautunut. Muutoin sytosoli on sähköisesti neutraali.[5]

3)      Myeliinitupen eristämissä aksoneissa jänniteherkät kanavat ovat keskittyneet paljaiksi jääviin Ranvierin kuroumiin. Näin ollen aktiopotentiaali etenee saltatorisesti, eli hyppien kuroumasta seuraavaan. Tämä nopeuttaa huomattavasti potentiaalin etenemistä verrattuna jatkuvaan polarisaatio/depolarisaatiosykliin aksonin koko pituudella.[5]

  1. http://dsc.discovery.com/news/briefs/20041108/dolphin.html, katsottu 16.3.2012 11:20.
  2. http://serendip.brynmawr.edu/bb/kinser/Size1.html, katsottu 16.3.2012 11:26.
  3. http://www.dauphinlibre.be/brain.htm, katsottu 16.3.2012 11:29.
  4. http://stason.org/TULARC/animals/dolphins/2-3-How-does-the-dolphin-brain-compare-to-the-human-brain.html, katsottu 16.3.2012 11:36.
  5. Tortora G.J., Derrickson B.H., Principles of anatomy and physiology, 12th ed., John Wiley & Sons, 2009, p. 430-431, 438-439