1. viikkotehtävä: jäsenten esittelyt

Tässä kirjoittelee Turusen Sampsa, HY:n jatko-opiskelija lääketieteellisen fysiikan alalta. Työskentelen erikoistuvana fyysikkona Meilahden sairaalassa, ja väitöstutkimukseni liittyy aivojen funktionaalisten tutkimusmenetelmien yhdistämiseen, erityisesti EEG:n ja fMRI:n yhdistämiseen samanaikaisella mittauksella. Onkin siis jokseenkin ilmeistä, että aivojen rakennetta ja toimintaa käsittelevä kurssi antaa erittäin tarpeellista pohjatietoa suoraan tutkimukseeni liittyen.

Sairaalafyysikon työssä törmää tosin paljon laajemminkin laitteisiin joilla aivoja tutkitaan, jo edellä mainittujen EEG:n ja MRI:n lisäksi Helsingissä käytössä ovat ainakin TT, TMS, MEG, SPECT ja PET. Jokainen menetelmä on erilainen, ja mittaus- tai kuvaustulosten ymmärtäminen edellyttää paitsi teknistä osaamista, myös anatomista ja fysiologista osaamista aivojen osalta. Eri menetelmiä myös yhdistellään koko ajan entistä enemmän, mistä oma tutkimukseni on vain yksi esimerkki. Multimodaalisuus on tulevaisuudessa entistä kovempi juttu.

Olen vakuuttunut, että aivojen tutkimuksessa ollaan vasta aivan alussa. Rakenteesta tiedetään jo melko paljon, mutta funktionaalisia verkkosysteemejä ja oskilloivia “perustiloja” on vasta alettu tutkia. Eräänä erityiskiinnostuskohteena itselläni on pikkuaivojen rooli – en millään niele sitä, että 90 miljardia aivosolua toimisi “pelkkänä prosessorina”, mikä hieman kärjistäen tuntuu olevan monen tutkijan nykykäsitys.

Olen Sami Lehtinen ja opiskelen tietojenkäsittelytiedettä Aallossa.  Aiempaa kokemusta lääketieteestä opintojen kautta minulla ei ole eikä popsci-julkaisuja taideta laskea.  Kurssille tulin siinä toivossa että voisin hieman laajentaa opintojani koneoppimisen tiimoilta, joskin alkuperäinen suunnitelma kognitiivisen teknologian moduulista saattaa kariutua (tämän perusteella kyseinen moduuli on lakkautettu).  Kyseessä on kuitenkin aivan erityyppinen kurssi kuin millä olen aiemmin ollut ja mielenkiintoisia kokemuksia on varmasti tiedossa.

Aivot ja se miten ne jäsentävät tietoa on ollut innoituksena monille algoritmeille tietojenkäsittelyssä, esimerkiksi koneoppimisessa käytetyt perseptronit ja hermoverkot käyttävät suoraan neuronien järjestäytymisestä ja kommunikaatiosta tuttuja rakenteita — yksi linkki ulos ja monta sisään, useammassa kerroksessa, yhden “neuronin” ollessa periaatteessa hyvin yksinkertainen.  Aivoista on paljon opittavaa, myös tietotekniikan näkökulmasta.

Nimeni on Otto Lintunen ja opiskelen kolmatta vuotta bioinformaatioteknologiaa, joten tämä kurssi kuuluu pakollisiin kursseihini. Aikaisempaa kokemusta biolaisena olen saanut fysiologian ja solubiologiasta, joissa aivojen toimintaa on käsitelty muiden asioiden sivussa. Pääaineenani opiskelen biokemiaa ja biomateriaaleja, joten aivojen toiminnan kemiallinen puoli kiinnostaa minua erityisesti. Myös eri aivoperäisten sairauksien hoito ja niitä aiheuttavat tekijät kiinnostavat minua. Aivokemian tuntemus auttaa selkeyttämään miten eri lääkeaineet ja myrkyt vaikuttavat aivoihin ja kuinka niitä voisi parannella tai poistaa paremmin.

Olen Susanna Immonen ja opiskelen informaatioverkostoja Aallossa ensimmäistä vuotta. Lähtökohtani tulla tälle kurssille oli puhdas kiinnostus. Minua on aina syvästi kiehtonut ihminen, ja lukiossa lempiaineitani olivatkin psykologia ja ihmisbiologia. Ilmoittauduin kurssille, koska ajattelin, että voisin ympätä tämän mielenkiintoisen kurssin infon muutenkin poikkitieteelliseen koulutuskokonaisuuteen. Uskon, että tästä kurssista on hyötyä opiskelujeni kannalta – pyrkiihän info ymmärtämään ihmisläheistä näkökulmaa. Esimerkiksi käytettävyyden ja havainnoimisen kursseilla tulee olemaan neurologian tuntemuksesta hyötyä. On varmaan hyvä tässä vaiheessa tunnustaa, että minulla ei ole juurikaan aikaisempaa opiskelutaustaa fysiikasta tai kemiasta, mutta yritän niiltä osin sinnitellä mukana parhaan kykyni mukaan.

Ihmisaivot ovat yksi monimutkaisimmista systeemeistä maailmassa, joista tiedetään vasta ripaus siihen nähden, mitä on selvittämättä. Aivot ovat ihmisen toiminnanohjauskeskus, joka säätele kaikkia elintoimintojamme ja joka määrittää kokonaisvaltaisesti, millaisia ihmisiä olemme. Esimerkiksi ihmisen persoonallisuus voi muuttua täysin, jos aivoihin tulee vaurio, mistä on vaikkapa tapaus Phineas Gage tuttu. Minusta olisi erittäin mielenkiintoista ymmärtää, miten solutason toiminnot vaikuttavat kaikkeen ihmisen toimintaan, kuten elimistön säätelyyn, tunteisiin, oppimiseen, motivaatioon tai älykkyyteen.