Viikko 46

Suunnittelu — viikon agenda

Prototyypin osalta viikon tavoitteemme oli saada puuttuvat toiminnallisuudet kehitettyä mahdollisimman pitkälle. Käytännössä tämä tarkoitti kalenteriominaisuuden viimeistelyä, notifikaatioiden parissa emme olleet ehtineet työskennellä vielä aiemmin lainkaan, joten niiden teko oli aloitettava aivan alusta. Viime viikolla päätimme myös lisätä protoon navigointipalkin demoamisen helpottamiseksi eri käyttäjäryhmien välillä. Tämän toteutus kuului myös viikon suunnitelmiin. Toiminnallisuuksien lisäksi tarkoituksemme oli alkaa miettimään ja hiomaan proton ulkoasua käyttäjäystävällisempään muotoon.

Prototyypin toisen iteraation käynnistämisen lisäksi tavoitteena tällä viikolla oli saada testattua proton ensimmäisen iteraation tuloksia jälleen käyttäjäryhmillä sekä selvittää tiettyjä avoimia kysymyksiä liittyen tuotteemme kaupallistamiseen. Koska alamme lähestyä loppua tämän kurssin osalta, joten päätimme aloittaa myös loppuraportin kasaamisen.

Prototyypin lisäksi olemme tehneet kovaa työtä taloudellisten validaatioiden kanssa, ja nyt olemme luoneet kolme liiketoimintaskenaariota laskelmiemme avulla. Näiden avulla pystymme selittämään, miten projektimme menestyisi liiketoiminnan kannalta. Luvassa on siis erittäin kattava, kvantitatiivinen perustelu tuotteemme olemassaoloon.


Toteutus — viikon työmenetelmät

Prototyypin työstämistä jatkettiin pitkälti etätyöskentelynä. Kokoonnuimme kuitenkin viikon päätteeksi kasvotusten katsastamaan prototyypin sen hetkisen tilan, sekä sopimaan miten etenemme jatkossa. Koska meillä oli neljä eri prioriteettia proton suhteen menneellä viikolla, pystyimme jakamaan ne tasaisesti kaikkien ryhmäläistemme kesken jotka prototyypin tekemiseen aktiivisesti osallistuvat. Ketään ei kuitenkaan jätetty yksin ja ongelmia ratkottiin edelleen yhteistuumin.

Taloudellinen validaatio sekä kaupallistamiseen liittyvien kysymysten työstäminen jatkui tällä viikolla pääosin desktop-analyysina. Käyttäjätestauksessa suosimme tällä kertaa sitä, että annoimme käyttäjien itse kokeilla uusinta versiota protostamma ja otimme palautteen huomioon proton seuraavan iteraation suunnitelmia hiottaessa.


Tulokset  — mitä saatiin aikaan

Prototyyppi

Prototyypin kalenteriominaisuudesta oli jo aiemmin toteutettu hyvin alustava versio. Viikon aikana tämän pohjalta edettiin hiljalleen kohti esityskelpoisempaa versiota. Notifikaatioiden toteuttamista olemme miettineet ajoittan jo pidemmän aikaa. Se ei ole aivan suoraviivaista miten ne olisi helpoin esittää demon kannalta mielekkäästi. Olemme kuitenkin päätyneet sen osalta ryhmäämme miellyttävään ratkaisuun. Myös siitä miten tämän saamme toteutettua on ryhmämme sisällä hyvä idea. Notifikaatioiden tekemistä ei kuitenkaan ole vielä ole muutoin kuin henkisellä tasolla päästy aloittamaan. Navigointipalkki on jo hyvällä mallilla ja vain viimeinen silaus puuttuu. Saatamme lisätä siihen muutakin demoamista helpottavia oikoreittejä kuin vain eri käyttäjien välillä liikkumisen. Saimme valmiiksi ensimmäisen version miltä prototyypimme ulkoasu voisi lopullisessa muodossaan olla. Tähän oltiin jo melko tyytyväisiä, niin ryhmän kesken kuin potentiaalisten käyttäjienkin keskuudessa. Jatkamme vielä kuitenkin senkin hiomista loppuun asti.

Etusivu

Esittelimme protomme lääkäri-näkymää parille lääkärille, joiden annoimme myös testata itse lomakkeen täyttämistä. He pitivät sitä mukavan simppelinä ja nopeana. Päätimme kuitenkin heidän palautteensa perusteella jakaa diagnoosit tapahtumadiagnooseihin ja pitkäaikaisdiagnooseihin selkeyden vuoksi. Koska omaisten näkymään ei juurikaan ollut tullut muutoksia, jatkoimme ensimmäisen käyttäjätestauksen tulosten perusteella, koska viikon aikataulu oli melko tiukka ja tuolla kierroksella keskityimme erityisen syvällisesti omaisten tarpeisiin ja toiveisiin. Ikääntyneiden kategoriaan käyttäjätestauksessa olimme valinneet henkilöitä jotka aktiivisesti käyttävät nykyaikaisia mobiililaitteita, sekä sellaisia jotka eivät juurikaan niitä käytä. Koimme testauksen kannalta tärkeäksi, että saisimme monen eri tasoisen käyttäjän näkökulman sovelluksemme toiminnasta. Ikääntyneet käyttäjät olivat kokonaisuudessaan hyvin tyytyväisiä sovelluksen selkeyteen ja intuitiivisuuteen. Ryhmämme oli hyvin tyytyväinen tähän, koska ikääntyneiden näkyminen tärkein pointti on koko kehitysprosessin ajan ollut helppokäyttöisyys ja selkeys. Ulkoasuun oltiin myös käyttäjäryhmän sisällä tyytyväisiä ja juurikaan mitään parannusehdotuksia ei tullut.

Halusimme tällä viikolla myös pohtia tarkemmin sovelluksemme käytettävyyttä. Sitä voidaan arvioida esimerkiksi Nielsenin mittareilla, eli sovelluksen opittavuudella, tehokkuudella, muistettavuudella, virheettömyydellä, miellyttävyydellä ja hyödyllisyydellä. Näistä tarkemmin kuitenkin kannattaa keskittyä opittavuuteen ja miellyttävyyteen. Opittavuus mittaa sitä, miten helppoa käyttäjälle on suorittaa sovelluksen perustoimintoja ensimmäisellä käyttökerralla. Tähän olemme pyrkineet vaikuttamaan tekemällä sovelluksesta mahdollisimman yksinkertaisen ja sen hierarkiasta matalan. Napit on nimetty selkeästi, ja olennaista tietoa ollaan ryhmitelty asiallisiin ryhmiin. Miellyttävyys, taas kuvaa käyttäjän henkilökohtaista mielihyvää systeemin käytöstä. Tähän olemme panostaneet värikkään ja yhdenmukaisen visuaalisen ilmeen avulla, joka on kuitenkin tarpeeksi rauhallinen, ettei se vie pois sovelluksen käytöstä tai ymmärrettävyydestä.

Taloudellinen validaatio

Kuten lupasimme, teimme projektiamme varten alustavat taloudelliset laskelmat, joiden avulla yritämme ennustaa, miten käytännössä liiketoimintamme tulee menestymään. Laskelma sisältää viiden ensimmäisen toimintavuosien tuloslaskelman, taseen sekä rahoitus- ja vapaa rahavirtalaskelmat. Rakensimme laskelmien avulla kolme business casea, joita esittelemme seuraavaksi tarkemmin. Laskelmat löytyvät tästä linkistä.

Tuloslaskelma

Kuten kaikki tietävät, tuloslaskelma alkaa liikevaihdosta ja päättyy aina tilikauden tulokseen. Oletamme, että myymme tuotepaketimme asiakkaillemme 10 000€:n vuosimaksulisenssinä. Yksinkertaisuuden vuoksi oletamme, että saamme uudet asiakkaat tilikauden puolivälissä, jolloin he maksavat vain puolet lisenssimaksusta samana vuonna.

Kaikissa tapauksissamme alkuinvestointina toimii sovelluksen kehitykseen kuluvat rahat, jotka ovat esitelty tarkemmin viikon 44 blogipostauksessa. Kokonaissummaksi muodostuu n. 120 000€, mikä voitaisiin laskea tasapoistoina jaettuna neljälle vuodelle eli 30 000 € per vuosi.

Perustapauksessa oletamme, että saamme jo ensimmäisenä vuonna kolme asiakasta. Asiakkaiden määrä kasvaa sitten melko tasaisesti seuraavien vuosien aikana. Huonommassa tapauksessa asiakkaiden määrä on pienempi, emmekä saa uusia asiakkaita lainkaan viidennessä vuodessa, kun taas paremmassa tapauksessa kasvumme on lievästi kiihtyvää, eikä hidastumista näy. Liikevaihdon kannalta kaikissa tapauksissa ensimmäisten vuosien tilikauden tulos on negatiivinen, mutta perustapauksessa sekä paremmassa tapauksessa saamme tilikauden tuloksen jo kolmannessa vuodessa positiiviseksi. Huonommassa tapauksessa tulosta aletaan tehdä vasta neljäntenä vuonna, ja sekin on käytännössä melkein nollatulosta.

Chart

Kaikissa tapauksissa oletamme myös, että joudumme käyttämään noin tuhat euroa jokaisen uuden asiakkaan setupia varten. Nämä voidaan tulkita tuotteen materiaalikustannukseksi ja ylimääräiseksi asiantuntijatyömääräksi.

Liiketoiminnan muut kustannukset ovat myös esitelty viikon 44 blogipostauksessa. Olemme nyt saaneet tarkennettua kustannusten rakennetta, ja nyt ne on jaettu ylläpito- ja kehityskustannuksiin, myynti ja markkinointiin sekä koulutuksiin. Koska meillä on hyvin todennäköisesti jatkokehitysyhteistyössä asiakkaan kanssa tulevien vuosien aikana, liiketoimintamme muut kustannukset muuttuvat myös hieman, riippuen asiakkaiden määrästä: Mitä enemmän asiakkaita, sitä suuremmat ylläpito- ja koulutuskustannukset. Ainoastaan myynnin ja markkinoinnin kustannukset pysyvät suhteellisen vakiona.

Tase

Taseemme tulee eroamaan hieman perinteisiin yrityksiin verrattuna. Vastaavien kohdalla ei vaihto-omaisuutta eikä käyttöpääomaa käytännössä ole, ja poistojen jälkeen vastaava koostuu pelkästään rahoitusomaisuudesta. Vastattavien puolella meillä on käytännössä vain omaa pääomaa. Ajattelimme, että 150 000€:n alkurahoituksella (osakepääoma) pääsemme jo erittäin pitkälle. Tarvittaessa saman summan saa myös lainattua pankeilta/muilta rahottajilta. Näin varmistamme, etteivät rahavarat mene ikinä negatiiviseksi.

Rahoituslaskelma & vapaa rahavirta

Rahoituslaskelma muodostuu käytännössä kolmesta rahavirrasta. Liiketoiminnan rahavirta riippuu siitä, kuinka hyvin saamme asiakkaita. Perustapauksessa liiketoiminnan rahavirta on aluksi vähäistä, mutta nousee myöhemmin 20-60k€:n väliin. Huonommassa tapauksessa tämä jää parhaimmillaan vain 35k€:n rajapintaan, ja paremmassa tapauksessa liiketoiminnan rahavirta ylittää 100k€. Investointien rahavirta on kaikkialla sama, ja siinä näkyy meidän alkuinvestointimme (120k€). Rahoituksen rahavirta on yksinkertaisuuden vuoksi laadittu niin, että saamme kaiken ensimmäisenä vuonna. Mikäli osinkoa ei jaeta, rahoituksen rahavirta on vuosina 2-5 tasan 0€.

Vapaan rahavirran kautta tarkastelemme alkuinvestoinnin kannattavuutta. Perustapauksessa alkuinvestointi on lievästi kannattavaa 10 prosentin painotetulla pääoman keskimääräisellä kustannuksella (WACC). Huonossa tapauksessa investointi ei olisi lainkaan kannattavaa, ja paremmassa tapauksessa nettokykyarvo (NPV) olisi paljon suurempi kuin perustapauksessa.

Kilpailutuksesta

Kilpailutusasioihin liittyen selvisi, että julkisten tavara- ja palveluhankintojen kilpailutusraja on 60 000 €. Näin ollen voisi olla simppeleintä, mikäli saisimme vuosihintamme pysymään tuon alapuolella. Tämä madaltaisi myös asiakkaan puolelta kynnystä hankkia palvelumme, sillä kilpailutukset ovat prosesseina melko työläitä. Toki yksityisten yritysten kanssa tätä ongelmaa ei olisi, joten taloustietojen tarkentuessa pohdimme vielä tätä yhtenä määrittävänä aspektina, kuka meidän kannaltamme olisi potentiaalisin asiakas.


Reflektio — miten meni ja mitä seuraavaksi

Prototyyppi eteni taas hyvää vauhtia kohti lopullista tilaansa. Valitsemamme kahden viikon mittaiset sprintit aiheuttavat tosin sen, että sprintin jälkimmäinen viikko on aina tehokkaampi. Vaikka pientä työtaakan pakkautumista sprinttien loppupäähän onkin havaittavissa, niin olemme mielestämme kuitenkin edenneet koko ajan kelvollista vauhtia. Uskomme saavamme kaiken haluamamme valmiiksi hyvin määräaikaan mennessä. Saimme käyttäjätestauksen sekä aiheen antajan tapaamisen yhteydessä taas muutaman uuden idean ratkaisumme suhteen. Prototyypin asti eivät näistä aivan kaikki tule pääsemään, mutta jotain varmasti pystymme vielä ensi viikon aikana tekemään. Kommunikaatio ryhmä sisällä on toiminut koko kehitysprosessin ajan varsin mallikkaasti ja apua on saanut tarvittaessa varsin nopeasti.

Laskelmien kannalta olemme nyt todella tyytyväisiä, että saimme rakennettua mahdolliset skenaariot, mikäli ryhtyisimme yrittäjiksi ja yrittäisimme kaupata tuotettamme asiakkaillemme. Skenaariota voi tietenkin laatia loputtoman määriä aina worst-case skenaarioista best-case skenaarioihin, mutta nyt olemme askeleen lähempänä todellisuutta, ainakin kvantitatiivisesta näkökulmasta.

Kurssi alkaa lähennellä loppuaan, mutta toisaalta paljon onkin saatu aikaiseksi. Seuraavalla viikolla työstämme protomme valmiiksi, jotta meille jää riittävästi aikaa demon hiomiseen ja asioiden yhteenvetämiseen loppuraporttia varten. Monet avoimet kysymykset ovat alkaneet saada vastauksia. Nyt haluaisimme vielä hieman tarkentaa asiakkaidemme erityistarpeita tai rajoitteita, mutta kuten oletettua olikin, ei näiden tapaamisten järjestäminen ole helppoa. Nyt saimme kuitenkin yhden yhteyshenkilön kiinni sekä saimme aiheen antajaltamme vastaukset kriittisimpiin kysymyksiimme. Tämän suhteen hommaa siis riittää vielä mukavasti ensi viikoksi, mutta olemme hyvin optimistisia tilanteemme suhteen.

Posted by TP

This entry was posted in Main Branch. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *