Viikko 42

Suunnittelu — viikon agenda

Tämän viikon agendana oli suorittaa käyttäjätestausta sekä tiedonkeruutta mobiilisovelluksemme loppukäyttäjiltä. Suunnittelimme kolmelle sovelluksen käyttäjäryhmälle (ikääntyneet potilaat, omaiset ja lääkärit) kukin omat tiedonkeruumenetelmät, jotta saisimme mahdollisimman tehokkaasti oikeita, tarpeellisia tietoja heiltä. Tiedonkeruun avulla saamme vahvistettua joitakin ideoitamme sekä tehtyä tarvittavia muutoksia sovellukseemme, mutta sen varsinainen tehtävä on validoida ratkaisumme toimivuutta.


Toteutus — viikon työmenetelmät

Pidimme kattavan Skype-tapaamisen, jossa suunnittelimme tämän viikon käyttäjätestausta. Päädyimme ryhmän kanssa seuraaviin tuloksiin: Aiomme haastatella jokaista käyttäjäryhmän edustajia, sillä haastattelun kautta saa erittäin hyvin yksilöiden tunteet, kokemukset ja asenteet esille.

Lääkäreiden kanssa suoritamme haastattelun lisäksi havainnointia, sillä havainnoinnin kautta pystymme ymmärtämään, mitä kommunikaatioon liittyviä ongelmia voi syntyä lääkäreiden työssä. Jotta pystymme kehittämään sovelluksen, mikä aiheuttaa mahdollisimman vähän lisätöitä lääkäreille, meidän täytyy ymmärtää lääkäreiden toimintaympäristö myös lääkäreiden näkökulmasta.

Ikääntyneiden potilaiden kanssa ei suoriteta muita tiedonkeruumenetelmiä, sillä koimme, että on turha ruveta häiritsemään ikääntyneitä erilaisilla nettikyselyillä, johon on ikääntyneen näkökulmasta vaikeahko vastata. Heidän kannaltaan haastattelu on siis paras metodi saada relevanttia tietoa. Ikääntyneiltä kysyttiin sovellukseen liittyvien kysymysten lisäksi muun muassa seuraavia:

  • Onko ollut koskaan tilanteita, joissa sairaalakäynnin jälkeen on kotona ilmennyt ongelmia hoito- tai lääkitysohjeiden kanssa?
    • Jos kyllä, niin millainen tilanne/minkälaisia tilanteita?
  • Onko joskus unohtanut ottaa lääkkeitä tai tehdä kuntoutusliikkeitä?

Omaisten kannalta totesimme, että haastattelun lisäksi olisi hyvä tehdä kattava kysely, johon saisi paljon vastauksia – tällöin saisimme kartoitettua ominaisuuksia, jotka ovat tarpeellisia sovelluksessamme. Rajasimme omaisiksi kyselyssä henkilöt, jotka ovat joskus osallistuneet tai osallistuvat nyt ikääntyneen omaisen hoitoon. Muuten pyysimme vastaajia kartoittamaan vain ajatuksiaan esim. tulevaisuuden potentiaalisten tilanteiden suhteen.

Kysely

Jotta omaisten kyselystä saadaan mahdollisimman paljon irti, suunnittelimme yhdessä kyselyn rakenteen seuraavasti: Kysely on jaettu kolmeen osioon, ja ensimmäisessä osiossa keräsimme tavalliseen tapaan vastaajien perustietoja. Iän ja sukupuolen lisäksi halusimme jo heti tietää, onko vastaaja osallistunut ikääntyneen omaisen hoidossa ja/tai hoidon seurannassa. Vastausvaihtoehdot olivat “usein”, “joskus” ja “ei koskaan”. Mikäli vastaaja ei ole koskaan osallistunut omaisten hoitoon, hän siirtyy suoraan kolmanteen osioon, sillä toinen osio käsittelee vastaajien kokemuksia kommunikaatiosta ikääntyneiden hoidossa. Kolmannessa osiossa haimme vastaajien mielipiteitä ratkaisuideastamme. Kyselyn tarkka rakenne on esitetty alla.

Kyselyrakenne


Tulokset  — mitä saatiin aikaan

Haastattelimme muutamia ryhmämme ikääntyneitä sukulaisia, ja yleisellä tasolla he kokivat, että sovelluksemme olisi heille tarpeen. Ikääntyneet olivat sitä mieltä, että sovelluksen tärkeitä ominaisuuksia olisi muun muassa muistutukset sekä kalenteri, joka olisi helposti tulkittava. Yksi ikääntyneistä toivoi, että saisi lääkäritapaamisen muistutuksen myös omaisille: tällöin ei tarvitse pelätä, että itse unohtaa kyseisen lääkärikäynnin, kun on omaisia muistuttamassa.

Haastattelussa tuli esille myös samoja ongelmia, joita mekin ehdimme jo vähän pohdiskella senioreiden näkökulmasta: monelle ikääntyneelle suurin haaste on alkaa käyttää sovellusta. Lisäksi joidenkin senioreiden ikähaasteet (heikentynyt näkö) estää kokonaan sovelluksen käyttämisen. Näille emme pysty valitettavasti mitään, mutta toisaalta haastattelujen kautta korostui selvästi ne kriittiset ominaisuudet, jotka täytyy olla sovelluksessamme: helppokäyttöisyys ja visuaalinen selkeys.

Ikääntyneiden lisäksi haastattelimme omaisia, joille lähetimme myös kyselylinkin. Koimme omaiset erittäin tärkeäksi käyttäjätestauksen ryhmäksi, koska he luultavasti joutuisivat olemaan myös osassa käyttöönottoa mukana, mikäli sairaalan puolelta tämä ei aikataulusyistä täysin onnistuisi. Siksi koimme tärkeäksi selvittää heidän ajatuksiaan ratkaisun tarpeellisuudesta sekä sen kriittisistä ominaisuuksista. Tutkimus toteutettiin kyselyn ja tarkentavien haastattelujen avulla.

Kyselyyn saimme vajaan viikon aikan 17 vastausta, mikä oli mielestämme tässä vaiheessa yksittäiselle käyttäjäryhmälle varsin hyvä N:nä. Yli 80 % vastaajistamme oli myös sellaisia, jotka ovat osallistuneet tai tällä hetkellä osallistuvat ikääntyneen omaisen hoitoon joko joskus tai usein. Koimme siis tavoittaneemme melko keskeisen potentiaalisen käyttäjäryhmän, jolla on käsitys mahdollisista tarpeista tai haasteista, joihin sovelluksemme voisi vastata.

ch3

 

Selvitimme myös omaisten kantaa kommunikaation toimivuuden suhteen nykyisellään. Suurin osa koki, että ikääntyneen hoitoon liittyvä kommunikaatio toimi suurimmaksi osaksi varsin hyvin. Kuitenkin hieman alle 30 % vastaajista raportoi hoito-ohjeissa olleen epäselvyyttä ja osan aiheuttaneen jopa jonkinasteista haittaa. Pääosin vastaajat kuitenkin kokivat aiheutuneen haitan olleen melko vähäistä.

YmpA

Tässä asteikossa 1 = Erittäin huonosti ja 5 = Erittäin hyvin

 

YmpB

Tässä asteikossa 1 = Ei ollenkaan haittaa ja 5 = Merkittävästi haittaa

 

Selvitimme kyselyssä myös omaisten näkemyksiä rautalankamallimme ominaisuuksista. Tärkeimpänä toiminnallisuutena pidettiin ikääntyneen saamia muistutuksia sekä kalenterinäkymää, josta hoitosuunnitelmaa voitaisiin seurata. Pääosin kuitenkin kaikkia alustavia toiminnallisuuksia pidettiin hyödyllisenä.

ch1

 

Lopuksi tiedustelimme vielä, olisiko ratkaisullemme tarvetta ja olisivatko he valmiita käyttämään sitä osana omaistensa hoitoa. Tulokset olivat tämän osalta varsin positiiviset.

ch4

Tässä asteikossa 1 = En lainkaan ja 5 = Ehdottomasti

 

Tarkensimme omaisten näkemyksiä lukemalla kyselymme avoimet kentät sekä tekemällä lähipiirissämme muutaman tarkentavan haastattelun. Tärkeimpiä havaintoja näissä olivat ratkaisun aktiivisuus (ei vaadi käyttäjältä juuri mitään, muistutukset olisivat tarpeeksi huomiota herättäviä), sovelluksen selkeys ainakin ikääntyneen näkymässä sekä esim askelmittareiden ja muiden sensorien hyödyntäminen datan keräämisessä. Lisäksi uusina ominaisuuksina esitettiin mm. ruokailun ja juomisen muistutuksia/seurantaa, hoitavan tahon yhteystietoja sekä mielialan seurantaa (ja sen muutoksiin reagointia).

Jotta saisimme paremman käsityksen sovelluksemme käytöstä lääkärin/hoitohenkilökunnan näkökulmasta haastattelimme kolme lääkäriä. Lisäksi toteutettiin havainnointia niin vuodeosastolla kuin poliklinikassa. Lääkärien haastatteluissa esiin nousseet teemat käsittelivät pääsääntöisesti kirjaamisen helppoutta sekä yleisiä kommunikaation haasteita. Lääkärit olivat melko yksimielisesti sitä mieltä, että kyseiselle ratkaisulle voisi olla kysyntää, mutta potilasvalinta olisi erittäin tärkeässä roolissa, ratkaisusta tuskin on hyötyä melko perusterveelle vanhukselle. Lisäksi huomautettiin pienistä yksityiskohdista kuten mobiililaitteiden lataamisesta, näkökyvyn heikkoudesta ja muista käytännön asioista, jotka tulisi ottaa huomioon. Lääkärihaastatteluissa käytiin läpi myös potilaan kotiutusprosessia sairaalan vuodeosastolta: eniten aikaa siihen yleensä käyttää hoitaja. Mahdollisuutta siirtää tämä kirjaustyö hoitajalle pidettiin selvityksen arvoisena. Lisäksi esille nostettiin huoli potilaan tietosuojasta; vaikka kyseessä onkin ikääntynyt, ei omaisella tulisi olla pääsyä kaikkiin tietoihin vaan vain hoitoon osallistumisen kannalta relevantteihin tietoihin.

Vuodeosaston ja poliklinikan havainnoinneissa selvisi muutama ikääntyneiden erityisepiirre, jotka erityisesti haittasivat kotiutusprosessia tai hoito-ohjeiden antamista. Erityisesti muistiongelmaiset sekä huonokuuloiset potilaat vaikuttivat olevan haastavimpia hyvän kommunikaation kannalta. Lisäksi kävi selväksi polikliinisen vastaanoton kiire: sovellus voisi toimia hieman paremmin vuodeosaston kotiutuksessa tai ainakaan sovelluksen käytön aloitusta ei kannattaisi tehdä polikliinisesti. Yhteenvetona lääkärien osalta viesti oli siis selkeä: sovellukselle olisi käyttöä kunhan seuraavat kriteerit täyttyvät:

  1. Potilasvalinta on tarkka ja osuva
  2. Kirjaustyö on nopeaa ja vaivatonta (ja mahdollisesti hoitajat voisivat sen tehdä ainakin osittain)
  3. Sovelluksessa huomioidaan hyvin erilaiset tarpeet sekä haasteet käytön kannalta

Reflektio — miten meni ja mitä seuraavaksi

Viikon alussa huomasimme edellisen viikon rautalankamallista hyödyn: olimme joutuneet todella ajattelemaan ratkaisuamme jo hieman konkreettisemmalla tasolla. Näin ollen meille oli tullut mieleen myös paljon avoimia kysymyksiä sekä asioita, joita haluttiin kysyä käyttäjiltä. Pääsimme siis melko nopeasti asiaan, kun pohjatyö oli tehty hyvin.

Käyttäjäryhmien kyselyiden ja haastattelujen kannalta N:n lisääminen olisi toki hyvä, mutta alustavaa suuntaa nämä tulokset antavat melko hyvin, koska vastaukset olivat melko samansuuntaisia ja eri ryhmien haastattelut tukivat melko hyvin toisiaan. Lisäksi palautetta ja toiminnallisuuden kannalta kriittisiä kysymyksiä ehdimme kysyä sitten, kun meillä on konkreettisempi versio ratkaisustamme. Tärkeintä oli nyt saada käsitys ratkaisemmeko havaitsemaamme ongelmaa mielekkäällä tavalla ja mitä mieltä käyttäjäryhmät olisivat alustavista ajatuksistamme. Tuossa tavoitteessa onnistuimme tällä viikolla varsin hyvin, koska olimme käyttäneet tarpeeksi aikaa suunnitteluun ja koska kaikki olivat motivoituneita löytämään tarpeeksi haastateltavia sekä kyselyyn vastaajia.

Käyttäjätestaus toi meille uusia ideoita, lisää selvitettävää sekä vahvisti osan oletuksistamme. Pääsääntöisesti olimme kuitenkin melkeinpä jopa yllättyneitä käyttäjäryhmien positiivisuudesta ja innokkuudesta aihetta kohtaa. Samalla vahvistui myös käsitys aiheemme tärkeydestä, mikä osallaan näkyi ryhmämme sisällä kasvaneena motivaationa. Toisaalta olemme vielä varsin alussa kehitysprosessissamme, joten emme saa liikaa tuudittautua olevamme täysin oikeilla jäljillä vaan työtä on jatkettava sekä pysyttävä tarpeeksi kriittisinä omille ideoillemme.

Tästä onkin siis hyvä jatkaa kohti ensimmäisen versiomme tarkempaa analyysia. Meidän tulisi nyt käydä läpi ratkaisuamme asiantuntijoiden kanssa, jotta saisimme hieman ulkopuolista näkökulmaa kehityssuuntien hahmotteluun. Ensi viikon alkupuolelle olemme sopineet tapaamisen aiheen antajamme sekä projektiin perehtyneen lääkärin kanssa. Käymme heidän kanssaan läpi rautalankamallimme sekä käyttäjätestauksen tulokset sekä käyttäjätestauksessa esille nousseet kysymykset. Erityisesti ratkaisumme kaupallistaminen on alkanut mietityttää, joten myös tähän toivomme hieman sparrausta. Motivaatio on kuitenkin korkealla ja meillä on hyvä tekemisen meininki, joten uskomme seuraavankin iteraation olevan varsin onnistunut, vaikkakin työtä vaativa!

Posted by TP

This entry was posted in Main Branch. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *