Viikko 48

Suunnittelu — viikon agenda

Viikon agendalla oli erityisesti protomme viimeistely sekä viimeinen käyttäjätestaus. Lisäksi loppuviikosta keskityimme purkamaan käyttäjätestauksen tuloksia, hiomaan loppuraporttia, kuvaamaan demovideota sekä parantelemaan posteriamme. Lisäksi vielä tarkistimme hieman kaupallistamiseen liittyviä asioita.


Toteutus — viikon työmenetelmät

Proton viimeistely jatkui tuttuun tapaan prototiimin kesken. Sen tarkempaa suunnitelmaa emme proton osalta tehneet viimeiselle viikolle, vaan tarkoitus oli vain korjata muutamia pienempiä asioita.

Käyttäjätestauksessa hyödynsimme ensimmäisen kierroksen tapaan hyväksi havaittua menetelmää: annoimme ensin käyttäjien itse testat sovellusta ja tämän jälkeen ohjatusti, jotta saisimme hieman osviittaa intuitiivisuudesta sekä kuitenkin samalla käyttäjien näkemykset kaikista toiminnallisuuksista. Tämän jälkeen käyttäjät vastasivat nettipohjaiseen kyselyyn.

Dokumentaatiossa hyödynsimme blogipostauksia sekä saamaamme palautetta ja viimeisen viikon aikaansaannoksia muun muassa validaation osalta. Myös posteria paranneltiin juurikin saadun palautteen pohjalta. Videon demoa varten kuvasimme siten, että pystyisimme näyttämään mahdollisimman lyhyessä ajassa ratkaisumme merkityksen sekä sen tärkeimmät toiminnallisuudet. Kyseinen video löytyy seuraavan osion lopussa.


Tulokset  — mitä saatiin aikaan

Proto valmistui aikataulussa ja täytti sille asetetut tavoitteet. Vaikka saimme kaiken haluamamme toiminnallisuuden valmiiksi aikataulussa, muutamia pienempiä bugeja protoon oli jäänyt jotka oli tarkoitus korjata vielä ennen loppupalautusta. Lääkärin formin diagnooseissa oli muutamia valintamahdollisuuksia jotka olimme laittaneet prototyyppiä kehittäessämme placeholdereiksi. Nämä muutettiin nyt oikeisiin diagnooseihin, jotta proto näyttäisi mahdollisimman viimeistellyltä. Lisäksi viimeisellä viikolla teimme hieman koodin refaktorointia. Tätä olisi voinut tehdä vielä enemmänkin, mutta emme halunneet näin lähellä loppua rikkoa prototyyppiä. Kerran näin pääsi kuitenkin käymään, onneksi ongelma ratkesi melko nopeasti ja Gitin käyttö takasi ettei suurempaa vahinkoa olisi edes päässyt tapahtumaan.

Prototyypin lisäksi teimme viimeisen käyttäjätestauksen, jotta saisimme lisää ja tarkempaa validaatiota. Annoimme kaikkien käyttäjäryhmien tutustua omiin näkymiinsä sovelluksesta sekä kokeilla sovelluksen käyttöä. Tämän jälkeen annoimme heidän vastata kyselyyn sovelluksen selkeydestä sekä hyödyllisyydestä.

Omaiset vastasivat erittäin aktiivisesti. Saimme 17 vastausta, joista lievä enemmistö (58 %) oli naisia. Suurimmalla osalla oli myös jonkinlaista kokemusta ikääntyneiden omaisten hoidosta.

1Osallistuitko tai oletko osallistunut ikääntyneen omaisen hoitoon tai hoidon seurantaan?

 

Pyysimme omaisia arvioimaan, mitkä ovat tärkeitä ominaisuuksia. Erityisesti kalenteriominaisuus oli lähes kaikkien vastaajien mieleen.

2Mitä seuraavista omaisuuksista koit hyödylliseksi?

 

Valtaosa koki myös sovelluksen tarpeelliseksi ja olisi valmis käyttämään sitä. Lähes kaikki olisvat myös valmiita maksamaan pientä maksua sovelluksen käytöstä, mikä oli mielenkiintoinen havainto kaupallistamista ajatellen. He pisteyttivät tarpeellisuutta ja omaa halukkuutta käyttää sovellusta asteikolla 1 = erittäin huono, 5 = erittäin hyvä.

3Näetkö tämänkaltaisen sovelluksen tarpeelliseksi?

 

4Olisitko valmis käyttämään tällaista sovellusta?

 

5Olisitko valmis maksamaan kertaluontoisen lisenssimaksun tai pientä kuukausihintaa sovelluksen käytöstä, jos siihen tulisi tieto kaikista terveydenhuollon asioista?

 

Avoimissa kommenteissa sovelluksen ajateltiin tuovan selkeyttä ja turvallisuudentunnetta myös omaisille, kun kaikki tiedot olisivat selkeästi yhdessä paikassa. Lisäksi koettiin, että sovelluksen avulla omaishoidon selkeytyvän ja sen mahdollistavan maantiteellisesti kauempaakin tärkeän läheisen terveydentilan seurannan, mikä vastausten perusteella oli erittäin tärkeää omaisille. Kritiikkiä tuli hieman sen suhteen, että omaiset epäilivät muistaako potilas käyttää sovellusta tai katsoa tablettia eli muistutusten tulisi olla erittäin äänekkäitä tai muuten huomattavia.

Ikääntyneiltä saimme kuusi vastausta, 2 miespuolista ja 4 naispuolista vastaajaa. Vastaajamme olivat melko hyvä kohderyhmä: he käyttivät useita lääkityksiä sekä kävivät vaihtelevalla aktiivisuudella terveydenhuollon yksiköissä ja joutuivat toteuttamaan jotakin kuntouttavaa toimintaa.

6Montako jatkuvaa lääkitystä otat?


7Miten usein arvioisit keskimäärin käyväsi sairaalassa tai terveyskeskuksessa?

 

8Onko sinulla jotakin kuntoutusta, jota pitäisi tehdä omatoimisesti?

 

Tulosten perusteella onnistuimme vastaamaan ikääntyneiden odotuksiin erinomaisesti. Selkeys ja hyödyllisyys saivat loistavat pisteet. He pisteyttivät toiminnallisuuksia asteikolla 1 = erittäin huono, 5 = erittäin hyvä.

9Kuinka selkeä etusivu on mielestäsi?

 

11Kuinka selkeä kalenteri on mielestäsi?

 

10Miten selkeä hoito-ohjeet -näkymä on mielestäsi?

 

12Miten selkeä potilastiedot -näkymä on mielestäsi?

 

13Kuinka paljon hyötyä sovelluksesta voisi olla mielestäsi sinulle?

 

Selkeydestä tuli parhaat pisteet. Hyödyllisyydessäkin pisteet painottuivat asteikon paremmalle puolelle, mutta osa oli hieman epäileväinen tämän suhteen. Selityksinä olivat esimerkiksi epävarmuus oman tietoteknisen osaamisen suhteen sekä se, että jos lääkitystä tai muuta muistettavaa on vähän, on sovellus hieman turha. Siksi sovelluksemme vaatiikin erittäin hyvän opastuksen käytön aloituksen yhteydessä ja käyttäjäryhmän suhteenon toteutettava erittäin tarkkaa potilasvalintaa.

Lääkäreiden osalta saimme hyvän otoksen, sillä lääkärit olivat kokemukseltaan melko eri asteisia. He arvioivat sovelluksen hyötyä ikääntyneiden, omaisten ja terveydenhuollon näkökulmasta. Vastaukset olivat myös heillä erittäin positiiviset (asteikko 1 = erittäin huono, 5 = erittäin hyvä).

14Lääkärikyselyn tulokset

 

Halusimme myös tarkastella lääkärien kokemuksen vaikutusta liittyen koettuun täyttönopeuteen ja hyödyllisyyteen. Erityisesti nuoremmat lääkärit kokivat sovelluksen hyödyllisenä myös itselleen tuomaan johdonmukaisuutta ja järjestelmällisyyttä ikääntyneiden ohjeistukseen eli sovellus toimi heille niin sanottuna check-listinä.

Alla olevissa kuvaajissa näkyy täyttönopeuden ja hyödyllisyyden tulokset. Kuvaajien pystyrivi ilmaisee, kuinka kauan vastaaja on toiminut lääkärinä. Asteikkona toimii täyttönopeuden kohdalla 1 = erittäin hidas ja 5 = erittäin nopea, sekä hyödyllisyydessä 1 = erittäin hyödytön ja 5 = erittäin hyödyllinen.

15Täyttönopeus

 

16Hyödyllisyys

 

Näiden kaikkien vaiheiden jälkeen saimme loppuraportin valmiiksi aikataulussaan. Lisäksi vietimme hauskan iltapäivän kuvaten demovideotamme, saimme aikarajaan mahdutettua sovelluksemme luoman arvon kaikkien käyttäjäryhmien osalta sekä valaistua sen käyttöprosessia. Tämän tukena oli vielä posteri, johon kiteytimme ratkaisumme tärkeimmät ominaisuudet sekä niiden merkityksen; Kaikki on siis valmiina Grand Finalea varten!


Reflektio — miten meni ja mitä seuraavaksi

Viimeisen viikon aikana ratkaisumme konkretisoitui huomattavasti niin proton kuin loppuraportin valmistumisen ansiosta. Proton osalta melko työläs projekti saatiin prototiimin loistavan aikataulutuksen sekä kovan panostuksen myötä aikataulussa maaliin, jolloin myös käyttäjätestaukselle jäi aikaa. Käyttäjätestaus oli omalla tavallaan hyvin palkitsevaa, koska olimme tulosten perusteella selvästikin onnistuneet ratkaisullamme täyttämään käyttäjäryhmien tarpeita ja vaatimuksia erinomaisesti. Kohtasimme toki käyttäjätestauksessa perinteisiin haasteisiin kuten testaajien rekrytoimisen vaikeuteen, mutta olimme kuitenkin kohtalaisen tyytyväisiä saavuttamamme validaation suhteen. Näiden palasten myötä saimme myös loppuraportin kasaan ja oli todella palkitsevaa nähdä kovan työn lopputulokset.

Projekti vastasi kokonaisuudessaan varsin hyvin alussa asettamiamme tavoitteita: 1) oppisimme jotain oikeasti hyödyllistä 2) säilyttäisimme hyvän ryhmähengen, vaikka mikä tulisi. Koimme kaikki oppineemme myös aika paljon ryhmässä työskentelystä: kuinka parhaiten hyödyntää kaikkien erityisosaamista ja kuinka huomioida erilaiset työskentelytavat. Lisäksi koko tuotekehitysprosessina tuli koettua käytännössä ja nähtyä eri vaiheet. Voisimme kuvitella jatkossa samaan tilanteeseen joutuessamme esimerkiksi stressaavamme hieman vähemmän, kun ensimmäinen idea ei heti lähtisikään lentoon vaan osaisimme ehkä ottaa sen paremmin prosessin välttämättömänä vaiheena.

Tämä viimeinen viikko proton ja loppupalautuksen työstämisen merkeissä oli varsin kiireinen, jopa paikoittain raskas ja stressaava, mutta myös erittäin hieno ja palkitseva. Muistelimme oikein konkreettisesti ryhmän kesken projektin lähtökohtia ja alkutilannetta, jossa olimme joukko toisillemme täysin tuntemattomia henkilöitä. Kurssin aikana aluksi heikohkoista ideoista muotoutui hyvin perusteltuja ideoita ja meistä aluksi vieraista yksilöistä yhtä köyttä vetävä ryhmä, jossa kaikki auttoivat toisiaan ja tekivät parhaansa erityisesti omilla osaamisalueillaan. Vaikeista hetkistä huolimatta säilytimme mielestämme kuitenkin aina hyvän tekemisen meiningin emmekä lannistuneet tai alkaneet syyttelemään toisiamme. Vastoinkäymiset eivät myöskään saaneet meitä luovuttamaan aiheemme tai protomme suhteen vaan löysimme aina keinot korjata nuo asiat. Kaiken kaikkiaan viimeisen viikon jälkeen meillä on huikea fiilis ratkaisusta, ja tuskin maltamme odottaa, että pääsemme vihdoin esittelemään muille ryhmille, mitä saimme aikaan sekä tietysti näkemään, mitä muut ovat kehittäneet!

Posted by TP

Main Branch - Leave a comment

Viikko 47

Suunnittelu — viikon agenda

Viikon tavoitteina olivat proton viimeistely sekä käyttäjien tarpeiden ymmärtämisen syventäminen. Halusimme myös aloittaa loppuraportin kokoamisen niiltä osin kuin mahdollista sekä aloittaa Grande Finalen valmistautumisen.


Toteutus — viikon työmenetelmät

Jatkoimme vielä tämän viikon työstämistä erikseen kahdessa ryhmässä.

Suunnitelmamme mukaan proto oli tarkoitus saada pääpiirteittäin valmiiksi. Suurimmat työkohteet olivat proton kalenteriominaisuus joka näkyy sekä potilaalle itselleen että hänen omaisilleen, sekä sovelluksen notifkaatioiden tekeminen. Sovelluksen ulkoasu oli myös tarkoitus saada esityskelpoiseen kuntoon.

Toinen puolisko keskittyi taloudellisen validaation tarkentamiseen ja finalisointiin. Teimme muutamia haastatteluja kliinistä työtä tekeville lääkäreille. Otantamme koostui sekä nuoremmista että jo kokeneemmista lääkäreistä. Keskityimme näissä haastatteluissa erityisesti ikääntyneiden sairaalahoidon kommunikointiin liittyviin ongelmiin. Loppupalautuksia varten toinen puolisko otti haastattelujen lisäksi aikaa posterin, demon ja loppuraportin suunnittelua ja kokoamista varten.


Tulokset  — mitä saatiin aikaan

Proton kalenteri on vihdoin saatu valmiiksi. Saatamme sen osalta tehdä pienoista hienosäätöä viimeisen viikon aikana. Kalenterin parissa työskentelyn aikana törmäsimme useampaan pieneen ongelmaan, mutta nämä saimme kuitenkin ratkaistua yhteistuumin melko nopeasti.

Kalenteriin generoidaan lääkärin täyttämän formin perusteella lääkityksiä ja hoitotoimenpiteitä. Kalenteri näkyy samanlaisen sekä potilaalle itselleen, että hänen omaisilleen. Näin omaiset kykenevät seuraamaan, että heidän läheisensä hoito ja kuntoutus etenee toivotulla tavalla.

Kalenteri

Notifikaatioiden tekemistä emme olleet aiemmin aloittaneet, joten niiden tekemisessä oli vielä paljon työtä jäljellä. Olimme kuitenkin miettineet jo valmiiksi, miten ne tultaisiin demon kannalta mielekkäästi toteuttamaan. Notifikaatiot saatiinkin hyvin tyydyttävään kuntoon demomme kannalta. Teimme kuluneen viikon aikan kaksi erilaista notfikaatiota. Ensimmäinen on muistutusnotifikaatio, joka voi muistuttaa esimerkiksi milloin päivittäiset lääkkeet tulee ottaa tai milloin potilaalla on tulevia sairaalakäyntejä. Notifikaatio kertoo tulevan tapahtuman ja pyytää käyttäjää merkitsemään tapahtuman suoritetuksi tai hylkäämään sen.

Muistutus

Toinen notifkaatio, jonka teimme, on potilaan päivittäistä vointia kyselevä notifikaatio. Saimme tähän idean aiemman käyttäjätestauksen perusteella. Notifikaatio pyytää käyttäjää valitsemaan asteikolta 1-5 parhaiten päivän vointia ja mielialaa kuvaavan luvun. Saamme myös näin kerrytettyä dataa, jota omaiset voivat tarkastella ja he pystyvät näin helposti seuraamaan läheisensä päivittäistä vointia.

Mieliala

Proton ulkoasun kanssa on tehty töitä koko viikko. Se alkaakin hiljalleen näyttämään hieman miellyttävämältä. Tärkein seikka on kuitenkin edelleen ollut pitää ulkoasu mahdollisimman yksinkertaisena ja selkeänä. Tämä on ollut koko kehitystyön ajan prioriteettimme, jotta myös sellaiset käyttäjät, joilla ei ole aiempaa kokemusta älylaitteiden käytöstä kykenisivät käyttäämään sovellustamme. Kaikki nappulat ja niiden tekstit on pidetty jopa häiritsevänkin suurina. Olemme ajatelleet, että monella ikääntyneellä on usein näön kanssa merkittäviäkin ongelmia.

Teimme viikon aikana lääkärin formiin pieniä muutoksia lääkäreiltä saadun palautteen pohjalta saadaksemme näkymän vastaamaan paremmin todellisuutta. Tähän ei mennyt kovinkaan paljon työtunteja, koska formi oli jo valmis ja muutokset olivat suhteellisen pieniä. Vaikka meidän pitikin muuttaa formin lisäksi tietokantamalliamme hieman, ei siitä aiheutunut sen suurempaa päänvaivaa.

Haastattelujen tuloksena saatiin vahvistettua, että olemme valinneet oikeat kentät lääkäri-näkymään. Lisäksi he antoivat hyviä vinkkejä lääkäreiden käyttäjätestausta varten: esimerkiksi formin täyttö kannattaisi kellottaa muutamalla esimerkkipotilaalla, jolloin saataisiin jonkinlainen käsitys mahdollisesta työmäärästä. Tulevaisuudessahan tämä prosessi olisi tarkoitus automatisoida niin paljon kuinmahdollista, mutta haluamme toki myös protomme olevan jo järkevällä mallilla esimerkiksi sairaalan kanssa tehtävää yhteistä tutkimus- ja kehittämishanketta varten, mikä olisi yksi matalan kynnyksen vaihtoehto ratkaisumme kaupallistamiseen pidemmällä tähtäimellä. Koska lääkärinäkymään oltiin tähän mennessä saatu vähiten feedbackia, oli tärkeää, että saimme nyt käytyä tämän lävitse. He ovat myös erittäin kriittinen käyttäjäryhmä: ilman heidän panostaan appissa ei ole tietoja eikä se luo arvoa muille käyttäjille. Siksi panostimme tähän osuuteen nyt hieman entistä enemmän.

Demon osalta saimme valmiiksi karkean käsikirjoituksen sekä suunniteltua toteutustavan. Myös posteria hioimme hieman. Loppuraporttia varten kokosimme blogiteksteistä parhaita paloja ja aloimme vetää näitä yhteen. Kartoitimme tässä samalla myös viimeiset avoimet kysymykset erityisesti kaupallistamiseen liittyen. Loppupalautuksemmekin saatiin siis viikon aikana jo alustavasti hyvälle mallille.


Reflektio — miten meni ja mitä seuraavaksi

Proton tekemisessä olemme pysyneet melko hyvin aikataulussa jonka suunnittelimme ennen kuin aloitimme proton työstämisen. Toki matkan varrella olemme muokanneet suunnitelmiamme ja joutuneet tekemään valintoja proton prioriteettien suhteen. Proto alkaa kuitenkin näyttäämään sen tasoiselta jonka toivoimmekin saavamme aikaiseksi kurssin puitteissa. Työskentely on sujunut hyvässä yhteishengessä ja jokainen proton tekemiseen aktiviisesti ryhmämme jäsen on oppinut varmasti uutta uusien teknologioiden, ongelman ratkaisun ja ryhmätyöskentelyn saralla. Proton parissa työskentely on siis kokonaisuudessaan ollut ryhmällemme oikein antoisa kokemus.

Esityksen, loppuraportin, demon ja posterin kokoaminen ovat kaikki auttaneet meitä vetämään projektiamme yhteen. Viimeistään nyt ovat yhteiset linjat löytyneet ja palaset loksahtaneet paikoilleen. Saimme myös selvitettyä viimeiset avoimet kysymykset viimeistä viikkoa varten.

Viimeinen viikko ennen palautuksia kuluu alkuviikon osalta tiiviisti protomme demoamisen ja käyttäjätestauksen parissa. Loppuviikon agendalla on dokumentaation viimeistely. Aikataulu tulee olemaan varsin tiukka, mutta toisaalta tämä on hieno huipennus opettavaiselle projektille. Jo nyt tämä dokumentaatio on palauttanut elävästi mieleen alun epätoivoiset tunnelmat, kun aihe ei meinannut selkeytyä ja kaikki oli hyvin epävarmaa. Loppuraportin kirjoittaminen onkin hienosti auttanut näkemään tämän prosessin kokonaisuutena.

Kaiken kaikkiaan olemme erittäin tyytyväisiä tämänhetkiseen tilanteeseen. Vielä viimeiset puristukset ennen Grande Finalea, ja projekti (sekä koko kurssi) on meidän osaltamme kasassa!

Posted by TP

Main Branch - Leave a comment

Viikko 46

Suunnittelu — viikon agenda

Prototyypin osalta viikon tavoitteemme oli saada puuttuvat toiminnallisuudet kehitettyä mahdollisimman pitkälle. Käytännössä tämä tarkoitti kalenteriominaisuuden viimeistelyä, notifikaatioiden parissa emme olleet ehtineet työskennellä vielä aiemmin lainkaan, joten niiden teko oli aloitettava aivan alusta. Viime viikolla päätimme myös lisätä protoon navigointipalkin demoamisen helpottamiseksi eri käyttäjäryhmien välillä. Tämän toteutus kuului myös viikon suunnitelmiin. Toiminnallisuuksien lisäksi tarkoituksemme oli alkaa miettimään ja hiomaan proton ulkoasua käyttäjäystävällisempään muotoon.

Prototyypin toisen iteraation käynnistämisen lisäksi tavoitteena tällä viikolla oli saada testattua proton ensimmäisen iteraation tuloksia jälleen käyttäjäryhmillä sekä selvittää tiettyjä avoimia kysymyksiä liittyen tuotteemme kaupallistamiseen. Koska alamme lähestyä loppua tämän kurssin osalta, joten päätimme aloittaa myös loppuraportin kasaamisen.

Prototyypin lisäksi olemme tehneet kovaa työtä taloudellisten validaatioiden kanssa, ja nyt olemme luoneet kolme liiketoimintaskenaariota laskelmiemme avulla. Näiden avulla pystymme selittämään, miten projektimme menestyisi liiketoiminnan kannalta. Luvassa on siis erittäin kattava, kvantitatiivinen perustelu tuotteemme olemassaoloon.


Toteutus — viikon työmenetelmät

Prototyypin työstämistä jatkettiin pitkälti etätyöskentelynä. Kokoonnuimme kuitenkin viikon päätteeksi kasvotusten katsastamaan prototyypin sen hetkisen tilan, sekä sopimaan miten etenemme jatkossa. Koska meillä oli neljä eri prioriteettia proton suhteen menneellä viikolla, pystyimme jakamaan ne tasaisesti kaikkien ryhmäläistemme kesken jotka prototyypin tekemiseen aktiivisesti osallistuvat. Ketään ei kuitenkaan jätetty yksin ja ongelmia ratkottiin edelleen yhteistuumin.

Taloudellinen validaatio sekä kaupallistamiseen liittyvien kysymysten työstäminen jatkui tällä viikolla pääosin desktop-analyysina. Käyttäjätestauksessa suosimme tällä kertaa sitä, että annoimme käyttäjien itse kokeilla uusinta versiota protostamma ja otimme palautteen huomioon proton seuraavan iteraation suunnitelmia hiottaessa.


Tulokset  — mitä saatiin aikaan

Prototyyppi

Prototyypin kalenteriominaisuudesta oli jo aiemmin toteutettu hyvin alustava versio. Viikon aikana tämän pohjalta edettiin hiljalleen kohti esityskelpoisempaa versiota. Notifikaatioiden toteuttamista olemme miettineet ajoittan jo pidemmän aikaa. Se ei ole aivan suoraviivaista miten ne olisi helpoin esittää demon kannalta mielekkäästi. Olemme kuitenkin päätyneet sen osalta ryhmäämme miellyttävään ratkaisuun. Myös siitä miten tämän saamme toteutettua on ryhmämme sisällä hyvä idea. Notifikaatioiden tekemistä ei kuitenkaan ole vielä ole muutoin kuin henkisellä tasolla päästy aloittamaan. Navigointipalkki on jo hyvällä mallilla ja vain viimeinen silaus puuttuu. Saatamme lisätä siihen muutakin demoamista helpottavia oikoreittejä kuin vain eri käyttäjien välillä liikkumisen. Saimme valmiiksi ensimmäisen version miltä prototyypimme ulkoasu voisi lopullisessa muodossaan olla. Tähän oltiin jo melko tyytyväisiä, niin ryhmän kesken kuin potentiaalisten käyttäjienkin keskuudessa. Jatkamme vielä kuitenkin senkin hiomista loppuun asti.

Etusivu

Esittelimme protomme lääkäri-näkymää parille lääkärille, joiden annoimme myös testata itse lomakkeen täyttämistä. He pitivät sitä mukavan simppelinä ja nopeana. Päätimme kuitenkin heidän palautteensa perusteella jakaa diagnoosit tapahtumadiagnooseihin ja pitkäaikaisdiagnooseihin selkeyden vuoksi. Koska omaisten näkymään ei juurikaan ollut tullut muutoksia, jatkoimme ensimmäisen käyttäjätestauksen tulosten perusteella, koska viikon aikataulu oli melko tiukka ja tuolla kierroksella keskityimme erityisen syvällisesti omaisten tarpeisiin ja toiveisiin. Ikääntyneiden kategoriaan käyttäjätestauksessa olimme valinneet henkilöitä jotka aktiivisesti käyttävät nykyaikaisia mobiililaitteita, sekä sellaisia jotka eivät juurikaan niitä käytä. Koimme testauksen kannalta tärkeäksi, että saisimme monen eri tasoisen käyttäjän näkökulman sovelluksemme toiminnasta. Ikääntyneet käyttäjät olivat kokonaisuudessaan hyvin tyytyväisiä sovelluksen selkeyteen ja intuitiivisuuteen. Ryhmämme oli hyvin tyytyväinen tähän, koska ikääntyneiden näkyminen tärkein pointti on koko kehitysprosessin ajan ollut helppokäyttöisyys ja selkeys. Ulkoasuun oltiin myös käyttäjäryhmän sisällä tyytyväisiä ja juurikaan mitään parannusehdotuksia ei tullut.

Halusimme tällä viikolla myös pohtia tarkemmin sovelluksemme käytettävyyttä. Sitä voidaan arvioida esimerkiksi Nielsenin mittareilla, eli sovelluksen opittavuudella, tehokkuudella, muistettavuudella, virheettömyydellä, miellyttävyydellä ja hyödyllisyydellä. Näistä tarkemmin kuitenkin kannattaa keskittyä opittavuuteen ja miellyttävyyteen. Opittavuus mittaa sitä, miten helppoa käyttäjälle on suorittaa sovelluksen perustoimintoja ensimmäisellä käyttökerralla. Tähän olemme pyrkineet vaikuttamaan tekemällä sovelluksesta mahdollisimman yksinkertaisen ja sen hierarkiasta matalan. Napit on nimetty selkeästi, ja olennaista tietoa ollaan ryhmitelty asiallisiin ryhmiin. Miellyttävyys, taas kuvaa käyttäjän henkilökohtaista mielihyvää systeemin käytöstä. Tähän olemme panostaneet värikkään ja yhdenmukaisen visuaalisen ilmeen avulla, joka on kuitenkin tarpeeksi rauhallinen, ettei se vie pois sovelluksen käytöstä tai ymmärrettävyydestä.

Taloudellinen validaatio

Kuten lupasimme, teimme projektiamme varten alustavat taloudelliset laskelmat, joiden avulla yritämme ennustaa, miten käytännössä liiketoimintamme tulee menestymään. Laskelma sisältää viiden ensimmäisen toimintavuosien tuloslaskelman, taseen sekä rahoitus- ja vapaa rahavirtalaskelmat. Rakensimme laskelmien avulla kolme business casea, joita esittelemme seuraavaksi tarkemmin. Laskelmat löytyvät tästä linkistä.

Tuloslaskelma

Kuten kaikki tietävät, tuloslaskelma alkaa liikevaihdosta ja päättyy aina tilikauden tulokseen. Oletamme, että myymme tuotepaketimme asiakkaillemme 10 000€:n vuosimaksulisenssinä. Yksinkertaisuuden vuoksi oletamme, että saamme uudet asiakkaat tilikauden puolivälissä, jolloin he maksavat vain puolet lisenssimaksusta samana vuonna.

Kaikissa tapauksissamme alkuinvestointina toimii sovelluksen kehitykseen kuluvat rahat, jotka ovat esitelty tarkemmin viikon 44 blogipostauksessa. Kokonaissummaksi muodostuu n. 120 000€, mikä voitaisiin laskea tasapoistoina jaettuna neljälle vuodelle eli 30 000 € per vuosi.

Perustapauksessa oletamme, että saamme jo ensimmäisenä vuonna kolme asiakasta. Asiakkaiden määrä kasvaa sitten melko tasaisesti seuraavien vuosien aikana. Huonommassa tapauksessa asiakkaiden määrä on pienempi, emmekä saa uusia asiakkaita lainkaan viidennessä vuodessa, kun taas paremmassa tapauksessa kasvumme on lievästi kiihtyvää, eikä hidastumista näy. Liikevaihdon kannalta kaikissa tapauksissa ensimmäisten vuosien tilikauden tulos on negatiivinen, mutta perustapauksessa sekä paremmassa tapauksessa saamme tilikauden tuloksen jo kolmannessa vuodessa positiiviseksi. Huonommassa tapauksessa tulosta aletaan tehdä vasta neljäntenä vuonna, ja sekin on käytännössä melkein nollatulosta.

Chart

Kaikissa tapauksissa oletamme myös, että joudumme käyttämään noin tuhat euroa jokaisen uuden asiakkaan setupia varten. Nämä voidaan tulkita tuotteen materiaalikustannukseksi ja ylimääräiseksi asiantuntijatyömääräksi.

Liiketoiminnan muut kustannukset ovat myös esitelty viikon 44 blogipostauksessa. Olemme nyt saaneet tarkennettua kustannusten rakennetta, ja nyt ne on jaettu ylläpito- ja kehityskustannuksiin, myynti ja markkinointiin sekä koulutuksiin. Koska meillä on hyvin todennäköisesti jatkokehitysyhteistyössä asiakkaan kanssa tulevien vuosien aikana, liiketoimintamme muut kustannukset muuttuvat myös hieman, riippuen asiakkaiden määrästä: Mitä enemmän asiakkaita, sitä suuremmat ylläpito- ja koulutuskustannukset. Ainoastaan myynnin ja markkinoinnin kustannukset pysyvät suhteellisen vakiona.

Tase

Taseemme tulee eroamaan hieman perinteisiin yrityksiin verrattuna. Vastaavien kohdalla ei vaihto-omaisuutta eikä käyttöpääomaa käytännössä ole, ja poistojen jälkeen vastaava koostuu pelkästään rahoitusomaisuudesta. Vastattavien puolella meillä on käytännössä vain omaa pääomaa. Ajattelimme, että 150 000€:n alkurahoituksella (osakepääoma) pääsemme jo erittäin pitkälle. Tarvittaessa saman summan saa myös lainattua pankeilta/muilta rahottajilta. Näin varmistamme, etteivät rahavarat mene ikinä negatiiviseksi.

Rahoituslaskelma & vapaa rahavirta

Rahoituslaskelma muodostuu käytännössä kolmesta rahavirrasta. Liiketoiminnan rahavirta riippuu siitä, kuinka hyvin saamme asiakkaita. Perustapauksessa liiketoiminnan rahavirta on aluksi vähäistä, mutta nousee myöhemmin 20-60k€:n väliin. Huonommassa tapauksessa tämä jää parhaimmillaan vain 35k€:n rajapintaan, ja paremmassa tapauksessa liiketoiminnan rahavirta ylittää 100k€. Investointien rahavirta on kaikkialla sama, ja siinä näkyy meidän alkuinvestointimme (120k€). Rahoituksen rahavirta on yksinkertaisuuden vuoksi laadittu niin, että saamme kaiken ensimmäisenä vuonna. Mikäli osinkoa ei jaeta, rahoituksen rahavirta on vuosina 2-5 tasan 0€.

Vapaan rahavirran kautta tarkastelemme alkuinvestoinnin kannattavuutta. Perustapauksessa alkuinvestointi on lievästi kannattavaa 10 prosentin painotetulla pääoman keskimääräisellä kustannuksella (WACC). Huonossa tapauksessa investointi ei olisi lainkaan kannattavaa, ja paremmassa tapauksessa nettokykyarvo (NPV) olisi paljon suurempi kuin perustapauksessa.

Kilpailutuksesta

Kilpailutusasioihin liittyen selvisi, että julkisten tavara- ja palveluhankintojen kilpailutusraja on 60 000 €. Näin ollen voisi olla simppeleintä, mikäli saisimme vuosihintamme pysymään tuon alapuolella. Tämä madaltaisi myös asiakkaan puolelta kynnystä hankkia palvelumme, sillä kilpailutukset ovat prosesseina melko työläitä. Toki yksityisten yritysten kanssa tätä ongelmaa ei olisi, joten taloustietojen tarkentuessa pohdimme vielä tätä yhtenä määrittävänä aspektina, kuka meidän kannaltamme olisi potentiaalisin asiakas.


Reflektio — miten meni ja mitä seuraavaksi

Prototyyppi eteni taas hyvää vauhtia kohti lopullista tilaansa. Valitsemamme kahden viikon mittaiset sprintit aiheuttavat tosin sen, että sprintin jälkimmäinen viikko on aina tehokkaampi. Vaikka pientä työtaakan pakkautumista sprinttien loppupäähän onkin havaittavissa, niin olemme mielestämme kuitenkin edenneet koko ajan kelvollista vauhtia. Uskomme saavamme kaiken haluamamme valmiiksi hyvin määräaikaan mennessä. Saimme käyttäjätestauksen sekä aiheen antajan tapaamisen yhteydessä taas muutaman uuden idean ratkaisumme suhteen. Prototyypin asti eivät näistä aivan kaikki tule pääsemään, mutta jotain varmasti pystymme vielä ensi viikon aikana tekemään. Kommunikaatio ryhmä sisällä on toiminut koko kehitysprosessin ajan varsin mallikkaasti ja apua on saanut tarvittaessa varsin nopeasti.

Laskelmien kannalta olemme nyt todella tyytyväisiä, että saimme rakennettua mahdolliset skenaariot, mikäli ryhtyisimme yrittäjiksi ja yrittäisimme kaupata tuotettamme asiakkaillemme. Skenaariota voi tietenkin laatia loputtoman määriä aina worst-case skenaarioista best-case skenaarioihin, mutta nyt olemme askeleen lähempänä todellisuutta, ainakin kvantitatiivisesta näkökulmasta.

Kurssi alkaa lähennellä loppuaan, mutta toisaalta paljon onkin saatu aikaiseksi. Seuraavalla viikolla työstämme protomme valmiiksi, jotta meille jää riittävästi aikaa demon hiomiseen ja asioiden yhteenvetämiseen loppuraporttia varten. Monet avoimet kysymykset ovat alkaneet saada vastauksia. Nyt haluaisimme vielä hieman tarkentaa asiakkaidemme erityistarpeita tai rajoitteita, mutta kuten oletettua olikin, ei näiden tapaamisten järjestäminen ole helppoa. Nyt saimme kuitenkin yhden yhteyshenkilön kiinni sekä saimme aiheen antajaltamme vastaukset kriittisimpiin kysymyksiimme. Tämän suhteen hommaa siis riittää vielä mukavasti ensi viikoksi, mutta olemme hyvin optimistisia tilanteemme suhteen.

Posted by TP

Main Branch - Leave a comment

Viikko 45

Suunnittelu — viikon agenda

Tällä viikolla pääasiallisina tavoitteena oli saattaa loppuun proton ensimmäinen iteraatio sekä testata sitä ryhmämme kesken. Halusimme samalla myös valmistautua esittelemään sitä seuraavalla viikolla aiheen antajalle.

Lisäksi tavoitteena oli sopia yhteyshenkilöidemme kanssa haastatteluja tai tapaamisia, jotta voisimme hieman selvittää kaupallistamismahdollisuuksiamme tarkemmin. Lisäksi tavoitteena oli ruveta tarkentamaan taloudellista validaatiotamme.


Toteutus — viikon työmenetelmät

Prototyypin tiimoilta emme ole tavanneet viime viikolla kasvotusten. Olemme kuitenkin olleet yhteydessä tasaisin väliajoin Skypen avulla, jotta kaikki ovat pysyneet mukana toistensa tekemisistä. Koska olimme ennen prototyypin tekemisen aloittamista suunnitelleet aikataulumme hyvin, on prototyypin eteneminen ollut melko ongelmatonta.

Työnjako prototyypin tekoon osallistuvien välillä on tapahtunut melko orgaanisesti. Tämä on johtunut pääosin siitä, että ryhmän jäsenillä on usein eri ajat tai päivät, jolloin he pystyvät prototyypin parissa työskentelemään. Homma on kuitenkin sujunut hyvin, sillä meillä on ollut alusta alkaen hyvä suunnitelma missä järjestyksessä mitäkin tehtäisiin ja kaikilla on ollut selkeä käsitys siitä miten kukin toiminnallisuus tulisi toteuttaa.

Olimme sen verran kuitenkin sopineet etukäteen työtavoista, että aina ennen kuin joku alkaa työskennellä jonkin toiminnallisuuden parissa, ilmotettaisiin tästä muulle ryhmälle. Halusimme näin välttää tilanteet, joissa kaksi ryhmäläistä tekisivät päällekkäistä työtä.

Taloudellista validaatiota suoritettaessa yhteyshenkilöiden tavoittaminen osoittautui melko haastavaksi heidän kiireidensä vuoksi. Saimme kuitenkin mahdollisuuden lähettää kysymyksiämme lääkärikontaktillemme sekä aiheen antajalle ja pääsemme validoimaan heidän alustavia vastauksiaan yhteyshenkilöidemme kanssa ensi viikolla.

Aloitimme myös tarkemman kannattavuuslaskentamallin rakentamisen. Kyselimme lähipiiristämme sekä julkisita lähteistä realistitisia haarukoita esimerkiksi tietoturvakonsultoinnin tuntihinnoista, jotta saisimme Excelistämme tarpeeksi tarkan. Toki kyseessä tulee olemaan karkea arvio, johon vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi kehitystyön yhteistyömahdollisuudet asiakkaiden kanssa sekä mahdollisten tulevien kilpailijoiden aiheuttama hintapaine.

Selvitimme myös hieman julkisiin hankintoihin liittyvää lainsäädäntöä, jotta olisimme paremmin valmistautuneita, kun pääsemme tekemisiin yhteyshenkilöidemme kanssa. Pääasiallisesti aiheen antajamme toivoisi meidän ratkaisevan juuri sairaalamaailmaan liittyviä ongelmia ja siinä suhteessa julkinen sektori on suurempi. Näin ollen pyrimme pääasiallisesti tekemään tuotteen kaupallisestamisesta mahdollista ainakin julkisella sektorilla, mutta pitäen kuitenkin jatkoa ajatellen ovet auki myös yksityiselle sektorille. Päätimme lähestyä asiakas-teemaa järjestelmällisesti luennolla esitetyn customer development modelin kautta. Tähän toivomme saavamme ensi viikon aikana paremman ymmärryksen yhteyshenkilöiden avulla.

Lisäksi olimme aiemmin saaneet lääkärikontaktilamme palautetta tietoturva-asioihin liittyen. Tutustuimme hieman terveydenhuollon tietoturvaa koskeviin määräyksiin, jotta ymmärtäisimme lähtökohdat, vaikka tuon osion aiommekin ulkoistaa loppuratkaisussamme.


Tulokset  — mitä saatiin aikaan

Prototyypin ensimmäisen iteraation tulokset ovat nähtävissä alla:

 

Screen Shot 2017-11-13 at 21.48.29

Sovelluksemme etusivulta löytyy toistaiseksi vain linkit eri käyttäjien näkymiin.

 

Screen Shot 2017-11-13 at 21.58.18

Lääkärin näkymä jakaantuu tällä hetkellä kahteen osaan. Ensimmäinen on diagnoosin lähettäminen. Tämän avulla lääkäri pystyy valitsemaan haluamansa potilaan ja kirjaamaan tälle diagnoosin.

 

Screen Shot 2017-11-13 at 21.58.51

Näkymän toisessa osiossa lääkäri pystyy valitsemaan haluamansa lääkityksen, määrittelemään montako kertaa päivässä lääkettä tulisi ottaa ja miten pitkään lääkitystä jatketaan.

Lääkäri pystyy valitsemaan valmiita hoito-ohjeita jotka toimivat samalla tavoin kuin lääkityksen määrääminen.

 

Screen Shot 2017-11-13 at 22.02.58

Potilaan etusivu tarjoaa helpon navigoinnin potilaan muihin näkymiin.

 

Screen Shot 2017-11-13 at 21.55.30

Potilaan perustiedot näkymästä löytyvät potilasta koskevat perustiedot, sekä näiden lisäksi kaikki potilaalle annetut diagnoosit.

 

Screen Shot 2017-11-13 at 21.55.47

Potilaan hoito-ohjeissa näkyvät kaikki lääkärin lähettämät hoito-ohjeet kyseiselle potilaalle.

 

Screen Shot 2017-11-13 at 21.56.00

Kalenteri on vasta vain varsin karkea lista tapahtumia. Tapahtumat kuitenkin muodostetaan dynaamisesti lääkärinäkymän valinnoista. Esimerkiksi “Kerran päivässä” valinta muuttuu jokaiselle valitulle päivälle tapahtumaksi joka alkaa kello 9:30.

 

Proto edistyi siis tällä viikolla huimasti ja saavutimmekin sitä varten asetetut ensimmäisen iteraation tavoitteet.


Reflektio — miten meni ja mitä seuraavaksi

Seuraavaan iteraatioon meillä on kaksi päätavoitetta. Ensinnäkin, saada jokainen näkymä visuaalisesti esityskelpoiseen kuntoon. Toinen tavoitteemme on vielä parannella muuttamaa toiminnallisuutta ja tehdä lisäksi pari vielä täysin puuttuvaa valmiiksi.

Lääkärin formi on jo hyvällä mallilla. Haluamme vielä muuttaa sitä siten, että lääkäri voi lähettää vain osittain täytetyn formin. Tällä hetkellä koko formin pitää olla täytetty, jotta lähettäminen olisi mahdollista. Lisäksi teemme myös jonkinlaisen visualisoinnin onnistuneesti lähetetylle formille.

Potilaan kalenterinäkymä on jo aloitettu, mutta työsarkaa riittää edelleen, niin visualisoinnin kannalta kuin muutenkin. Omaisten näkymä, jota emme ole vielä työstäneet tulee pitkälti myös keskittymään kalenterin ympärille, joten kalenteri tulee olemaan hyvin keskeinen osa sovellustamme ja siihen tulee suhtautua sen mukaisesti.

Varmastikin mielenkiintoisin toiminnallisuus sovelluksessamme tulee olemaan notifikaatiot potilaalle. Näiden tekemistä ei myöskään ole vielä ole päästy aloittamaan, vaikka hiukan alustavasti olemmekin keskustelleet miten ne olisi mielekkäintä toteuttaa demoamisen kannalta.

Myös notifikaatioiden avulla toimiva potilaan päivittäisen voinnin seuranta on täysin toteuttamatta. Tämä johtuu osittain siitä, että idea tuli alustavan käyttäjätestauksen perusteella. Toisaalta koska tämäkin toimii notifikaatioiden avulla on se muutenkin järkevintä toteuttaa rinnakkain muiden notifikaatioiden kanssa. Joudumme vielä keskustelemaan enemmän teemmekö tälle kokonaan oman näkymän vai tuleeko tämä notifikaatio mihin vain muuhun potilaan näkymään tiettynä ajankohtana.

Lisäksi päätimme tehdä jokaiseen näkymään navigointipalkin jonka avulla voi helposti vaihtaa eri käyttäjien välillä. Tämä ei ole osa loppuratkaisuamme, mutta koimme sen helpottavan sovelluksen demoamista eri käyttäjäryhmille.

 

Kaiken kaikkiaan olemme nyt erittäin tyytyväisiä protomme ensimmäisen iteraation tuloksiin. Saavutimme tavoitteet ja nyt on jo jotain konkreettista valmiina eli voimme ottaa uuden kierroksen käyttäjätestausta. Näin pääsemme oikeasti lähemmäs sellaista ratkaisua, josta on aidosti hyötyä niin asiakkaille kuin loppukäyttäjille

Seuraavan viikon tavoitteena on toteuttaa asiantuntijahaastattelut sekä jatkaa taloudellista validaatiota parantelemalla laskelmiamme. Tämän lisäksi tarkennamme kirjaamistyöhön liittyviä käytäntöjä. Olemme myös varanneet aikaa näissä haastatteluissa ilmenevien uusien asioiden selvittelyyn aikaa ensi viikolle.

Proton osalta olisi tarkoitus suorittaa kevyttä käyttäjätestausta jälleen. Tällä kertaa testaus on tosiaankin hyvin kevyttä, jotta saamme protoa kuitenkin edistettyä myös ensi viikolla: testaajia on jälleen jokaisesta käyttäjäryhmästä, mutta hieman viime kertaista vähemmän. Tavoitteena on saada alustavia mielipiteitä tästä versiosta, jolloin suurimmat ongelmat voidaan korjata jo tässä vaiheessa kehitystyötä. Olemme kuitenkin varanneet enemmän aikaa käyttäjätestaukseen toisen iteraation loppupuolelle, kun proto on hieman valmiimpi.

Tällä viikolla työskentelimme osan ajasta kahdessa eri tiimissä, kun toinen puolikas keskittyi enemmän protoon työstämiseen ja toinen taloudelliseen validaatioon. Huomasimme, että ryhmämme koheesio on kehittynyt kuitenkin nyt hyvälle tasolle, sillä tästä erkaantumisesta huolimatta yhteydenpito on ollut erittäin toimivaa ja olemme viikon jälkeen kaikki edelleen hienosti samalla sivulla. Jatkamme tällä tavalla vielä ensi viikonkin, mutta loppuviikkoina pyrimme jälleen työskentelemään kaikki yhdessä, jotta saamme varmasti vedettyä kaikki asiat hyvin yhteen ja voimme alkaa henkisesti valmistautumaan Grand Finalea varten siten, että olemme kaikki samoilla linjoilla asioista.

Posted by TP

Main Branch - Leave a comment

Viikko 44

Suunnittelu — viikon agenda

Tällä viikolla jatkamme siitä, mihin pääsimme viime viikolla. Alustavan aikataulutuksen myötä päätimme nyt asettaa selkeät tavoitteet seuraavalle iteraatiolle. Tavoitteiden lisäksi aloitimme projektin taloudelliset validaatiot, johon kuuluu muun muassa Business Model Canvas (BMC) sekä suuntaa-antavia kvantitatiivisia arvioita. Myös prototyypin työstäminen on edistynyt, ja työn toteutuksesta sekä tuloksista on eritelty tarkemmin seuraavissa kappaleissa.


Toteutus — viikon työmenetelmät

Prototyypin työstäminen aloitettiin melko tyypilliseen tapaan sopimalla ensin käytettävät teknologiat. Tämä sujui suhteellisen ongelmitta ja päädyimme rakentamaan prototyyppimme Pythonin Django-frameworkkia käyttäen. Valitsimme Djangon, koska se mahdollistaa hyvin nopean prototyyppien työstämisen. Lisäksi muutama ryhmän jäsenistä oli aiemmin käyttänyt Djangoa joko töissä tai koulussa. Versionhallintaan päätimme käyttää kustannussyistä GitLabia.

Varsinaisen prototyypin työstämisen lisäksi teimme tällä viikolla Business Model Canvasin, jossa perustelemme kvalitatiivisesti, miten tuotamme lisäarvoa asiakkaillemme. Tämän lisäksi luomme projektillemme liiketoimintaskenaarioita, joiden avulla pystymme myös kvantitatiivisesti perustelemaan tuotteemme olemassaolon. Lukujen tueksi olemme etsineet muun muassa tilastokeskukselta dataa mm. Ikääntyneiden (yli 75-vuotiaat) ihmisten määrää Suomessa.


Tulokset  — mitä saatiin aikaan

Prototyypin työnteko aloitettiin hoitamalla projektin setup kuntoon. Tässä ei ilmennyt suurempia ongelmia kun käytettävät teknologiat olivat osalle jo entuudestaan tuttuja. Ensimmäisen virallisen työsession aikana saatiin jo oikeastaan koko projektin luuranko pystyyn. Tälle oli varattu alunperin koko ensimmäinen viikko, joten olimme melko tyytyväisiä, miten hommat olivat lähteneet käyntiin.

Saimme alkuinnostuksen siivittämänä jo ensimmäiset toiminallisuudetkin tehtyä melko nopeasti. Näitä pitää vielä hioa jonkin verran, mutta alunperin suunnitelmamme olikin saada ensin mahdollisimman paljon toimimaan ja myöhemmin keskittyä niiden parantelemiseen. Tämä ei välttämättä oikeassa ohjelmistoprojektissa olisi paras tapa lähestyä asiaa. Koimme kuitenkin, että tämän kokoluokan projektiin ja näin kireällä aikataululla se voisi toimia.

Olemme ensin keskittyneet työstämään lääkärin näkymiä ja nämä ovatkin jo hyvällä mallilla. Hiljalleen katseemme ovat kääntyneet kohti potilaan näkymiä, mutta niitä emme ole saaneet vielä kunnolla valmiiksi. Päätimme jättää omaisten näkymät viimeiseksi. Uskomme, että potilaan näkymät menevät melko suoraviivaisesti, kunhan olemme saaneet omaisten näkymät kuntoon ennen sitä.

Emme ole vielä kohdanneet suurempia ongelmia proton puitteissa, mutta ainakin jotain pientä kurssin aikana tulee varmasti vastaan. Olimme huomioineet tämän kuitenkin alustavaa aikataulua tehdessämme, ja näin ollen meillä pitäisi olla aikaa selvittää ongelmia, joita tulemme mahdollisesti kohtaamaan.

 

Prototyypin lisäksi saimme hieman suunniteltua projektimme taloudellista toteutusta sekä tehtyä suuntaa-antavan arvion projektillemme relevanteista luvuista. Ennen lukujen läpikäyntiä käymme seuraavaksi läpi Business Model Canvasia. (Kuva alla, kuvan saa tarvittaessa suuremmaksi avaamalla sen uuteen välilehteen/ikkunaan)

BMC_LARGE

Business Model Canvas (BMC) on työkalu, jonka avulla perustellaan yrityksen tai organisaation liiketoimintamallia: Miten organisaatio luo ja tuottaa (uutta) arvoa. BMC:hen kuuluu kaksi pääosaaluetta: arvo ja tehokkuus. Ensimmäinen osa-alue sisältää arvoon ja arvonluontin liittyvät tekijät, joita ovat arvolupaus, asiakassuhde, jakelukanava, asiakasryhmä ja tulovirrat. Toisen osa-alueen muodostavat avainkumppanit, -suhteet ja -aktiviiteetit, sekä kustannusrakenteen.

Aloitetaan arvolupauksesta. Sovelluksemme tulee tarjoamaan helpon metodin ikääntyneelle potilaalle oman kuntoutuksen ja sairaustenehkäisyn seurantaan ja toteutukseen. Meidän asiakkaan eli sairaalan kannalta tuottamamme arvo näkyy kommunikaation selkeyttämisenä ja siihen liittyvien yhteydenottojen vähentymisenä. Parhaassa tapauksessa pystymme estämään potilaiden turhia sairaalakäyntejä, jolloin sairaalalle syntyy kustannussäästöjä. Sairaalan tehokkuus lisääntyy myös, sillä sairaalahenkilöstö (erityisesti lääkärit) pystyy keskittymään olennaisempiin potilastapauksiin. Potilaan omaiset saavat puolestaan mahdollisuuden seurata etänä ikääntyneen potilaan kuntoutusta ja terveydentilaa, jolloin omaiset eivät tarvitse turhaan murehtia ikääntyneen kuntoa.

Arvolupauksesta selviääkin asiakasryhmämme, joka on siis sairaala. Vakuutusyhtiöt voivat olla myös potentiaalinen asiakasryhmä, mikäli saamme tuotteellamme osoitettua poikkeuksellisen timanttista näyttöä. Aiomme kuitenkin toistaiseksi keskittyä kotimaisiin julkisiin sairaaloihin, sillä julkinen puoli on Suomessa kaikista ryhmistä suurin. Keskitymmekin nyt vain niche-markkinoille scopen takia, mutta tulevaisuudessa harkitsemme massamarkkinoihin tähtäämistä.

Vaikka tuotteemme loppukäyttäjät ovat pääosin ikääntyneitä potilaita ja potilaan omaisia, tähtäämme tehostamaan (julkisten) sairaaloiden palvelua. Heihin tulemmekin pitämään tiivistä, jatkuvaa asiakassuhteen ylläpitoa, jotta voimme seurata sovelluksen käyttöä ja jotta sovelluksen ylläpito olisi sujuvaa. Myynnin kannalta teemme suoramyyntiä sairaaloille sekä muille julkisille palveluntarjoajille ja vakuutusyhtiöille. Tulovirtamme perustuukin pelkästään sovelluksen lisenssimaksuihin – emme halua rahastaa loppukäyttäjiä eli sairaalaan asiakkaita sekä omaisia suoraan, sillä se vähentäisi sovelluksemme suosiota.

Jotta pystymme luomaan asiakkailemme uutta arvoa, tarvitsemme niin avainresursseja kuin -kumppaneita, unohtamatta tietenkään avainaktiviteetteja. Kenties tärkein asiakaskumppanimme onkin itse sairaalat sekä mahdollisesti muut tuotteemme asiakkaat. Toinen kriittinen asiakaskumppani on jokin tietoturvayritys, sillä terveydenhuoltoon liittyy tiukkoja, tarkkoja tietosuojavaatimuksia, ja haluamme tarjota asiakkaallemme mahdollisimman turvallisen sovelluksen. Lisäksi saamme sairaaloilta sekä sairaaloiden asiakkailta tärkeää palautetta, joiden perusteella pystymme kehittämään sovellustamme. Resursseihin kuuluukin ammattiosaajat, jotka huolehtivat aktiviteetteista, kuten platformin rakentamisesta sekä ylläpidosta. Lisäksi meidän täytyy pystyä suorittamaan sovelluksen käyttökoulutuksia, jotta sovelluksen käyttämisessä ei tulisi ongelmia.

Kustannusrakenteemme on varsin yksinkertainen: toistaiseksi meillä on pelkästään kiinteitä kustannuksia, joita ovat palkka sekä sovelluksen ja sivujen ylläpitokustannukset. Palkat tulevat olemaan suurin menoerä, sillä ammattitaidosta maksetaan. Muita kustannuksia ovat esimerkiksi asiakaskumppanuuksista koituvat kustannukset. Kustannusrakenteemme perustuu kuluihin (Cost Driven Business Model) – tarkoituksena on tarjota julkisille palveluntuottajille palveluiden tehostamista, mikä toisi heille säästöä. Koska sovellusta on ajateltu käytettävän pääosin tableteilla ja alustavasti olemme ajatelleet, että sairaalat pystyisivät tarvittaessa lainaamaan tabletteja potilaille, sairaalat joutuisivat hankkimaan näitä. Tämä saattaa muodostaa esteen, sillä haluamme itse keskittyä itse sovelluksen kehittämiseen, emmekä kykene hoitamaan tabletteihin liittyviä logistiikkahaasteita. Emme ole ehtineet pohtia hankintaan liittyviä suurusluokkia, mutta selvitämme asiaa tämän tulevina viikkoina.

 

Näin olemme perustelleet liiketoimintamallimme olemassaolon kvalitatiivisesti. Seuraavaksi tuemme liiketoimintaamme kvantitatiivisesti.

Koska päädyimme hinnoittelemaan tuotteemme kiinteään vuosikustannukseen, olisi meidän osoitettava asiakkaillemme (eli sairaaloille, sairaanhoitopiireille, vakuutusyhtiöille), että käyttäjiä riittäisi. Toisaalta tämä hinnoittelumalli kannustaisi myös asiakkaitamme ottamaan sovelluksen käyttöön mahdollisimman laajalla käyttäjäkunnalla, sillä jokainen eri käyttäjä ei toisi lisäkustannuksia vaan pienentäisi kustannusta per potilas. Näillä perustein relevantteja lukuja kannaltamme olisivat käyttäjämäärät (omien asiakkaidemme prioriteetti), omien asiakkaidemme määrä, liikevaihtopotentiaali sekä kustannukset (kiinteät ja muuttuvat).

Yli 75-vuotiaat eli ikääntyneiksi luokiteltu ikäryhmä kasvaa Suomessa tasaisesti n.4 % vuodessa. Tämä ikäryhmä on perussairauksiensa ja ongelmien moninaisuuden puolesta erityisen otollinen potilasryhmä protollemme ja varsin laaja, 10 vuoden päästä jo yli 750 000. Tästä määrästä karkeasti arvioiden puolet olisi kyvyiltään ja terveydentilaltaan sellaisia, että he voisivat sovellusta käyttää. Hyvin yksilöllistä ja haastavasti arvioitavaa on se, kuinka monen omaiset olisivat halukkaita osallistumaan ikääntyneen hoitoon (sovelluksen kriteeri). Voitaisiinkin ehkä ajatella, että potilasryhmä, joka sopisi käyttäjiksemme olisi suuruudeltaan n. 200 000 vuonna 2027, tällä hetkellä hieman vähemmän, koska teknologian hallinta, jota sovelluksen käyttäminen vaatisi, ei ole tuttua kovinkaan suurelle osalle tästä ikäluokasta. Toisaalta, jotta voitaisiin varmistaa tehokas käyttöönotto sekä hioa sovellus mahdollisimman sopivaksi käyttäjilleen, olisi sitä erittäin hyvä pilotoida asiakkailla rajatulla ja maltillisella potilasryhmällä. Näin ollen mikäli sairaanhoitopiirit eivät juuri tällä hetkellä laskisi sovellusta kannattavaksi pienempien potilasryhmien vuoksi, on tulevaisuudessa tiedossa laajempi potentiaalinen käyttäjäkunta.

index

Lähde: Tilastokeskus

Sovelluksen käyttöön kuluu sairaalan henkilökunnalta aikaa, joten sen käyttöä ei kannata aloittaa jokaisella potilaalla. Jotta sairaalat/sairaanhoitopiirit voisivat parhaiten hyötyä tästä sovelluksesta, tulisi heidän identifioida omasta potilasmäärästään ne, joilla on eniten käyntejä. Tässä saattaa olla alueellisia eroja, mutta esimerkiksi diabeetikoilla, muistipotilailla sekä esimerkiksi infarktipotilailla tulee useita sairaalakäyntejä vuodessa. Pyrimme jatkossa saamaan hieman tarkemman kuvan otollisista potilasryhmistä, mutta haluaisimme säilyttää päätäntävallan asiakkailla. Tämä vaatisi mahdollisesti pientä hiomista sovelluksen valintoihin, mikäli potilasvalinta poikkeaisi oletusvalinnasta, mutta sovellukseen olisi melko vaivatonta tehdä tällaisia pieniä kustomointeja.

Käytännössä alkuinvestointina ratkaisussamme toimii sovelluksen kehitykseen kuluvat rahat. Karkeasti ajateltuna puolen vuoden tiiviin kehitysprojektin aikana kuluisi suunnilleen koodareiden palkat (5 (hlö) x 3000€/kk x 6kk=90 000 €) sekä tietoturvaan ja lakiasioihin liittyvä konsultointityö (2 hlö x 7,5h/vk x 5pv/vk x 4vk x 50€/h= 15 000€) eli yhteensä reilu 100 000 €, yllättävien kulujen ilmaantuessa (mm. juoksevat kulut) arvioisimme kokonaissummaksi n. 120 000€. Tämä voitaisiin laskea poistoina esimerkiksi jaettuna neljälle vuodelle eli 30 000 € per vuosi.

Tämän jälkeen kustannukset käytännössä tarkoittaisivat pääasiassa ylläpito-, kehitys-, myynti-ja markkinoinit- sekä koulutuskustannuksia. Ylläpito ja kehitys ovat tärkeitä, jotta sovelluksemme arvo säilyy ja lisäksi haluaisimme helpottaa käyttöönottoa tarjoamalla käyttökoulutuksia henkilöstölle osana palveluamme. Myös online-tuki sovelluksen käyttäjille olisi mielestämme tärkeää, jotta saisimme varmistettua sovelluksen turvallisen käytön. Arvioimme epäsäännöllisten ylläpitoon menevien kustannusten olevan vuodessa n. 10 000 €/vuosi (vajaa 3kk täysipäiväistä työtä). Jatkossa tietoturva-asiat sekä henkilötietojen säilyttämistä koskevat säännökset muuttuvat, joten ratkaisumme saattaisi jatkossa vaatia suuriakin investointeja siihen liittyen, tämä pitäisi siis osata huomioida myös esim. hinnoittelussa ajoissa.

Näin ollen mikäli saisimme 20 sairaalaa asiakkaiksemme (keskimäärin 2 viikkoa perehdytystä/työaikaa per sairaala vuodessa), pääsisimme 0-tulokseen hinnalla 2000 €/vuosi. Tämä on suuruusluokaltaan melko pieni kustannus, mikäli todella saadaan aikaan hoidon tehon lisääntymistä ja käyntien vähentymistä sekä ikääntyneiden toimintakyvyn parantumista.

 

Sovimme ryhmän kanssa myös toisen iteraation tavoitteet, joihin kuuluu seuraavat asiat:

  • Prototyypin työstäminen
  • Taloudellinen validaatio sekä alustava suunnitelma tuotteen kaupallistamiseksi relevantteine lukuineen ja ennusteineen valmiiksi
  • Ongelman ja ratkaisun selkeän ja yksityiskohtaisen kuvauksen tuottaminen
  • Käyttövalmiin ratkaisun esittäminen (demo)

Viime viikolla sovittiin, että prototyypin työstäminen on jaettu kahteen 2 viikon pituiseen jaksoon: ensimmäinen varsinainen prototyyppi-iteraatio tulee valmistumaan tämän viikon loppuun mennessä. Aiomme kokoontua 13. marraskuuta tarkastelemaan niin prototyypin kuin muiden asioiden edistystä.

Suoritamme kuluvien viikkojen aikana niin tuotteen kuin taloudellista validaatiota. Näin pystymme parantamaan sovelluksemme laatua sekä laskemaan tarkempia lukuja ja luomaan parempia ennusteita.


Reflektio — miten meni ja mitä seuraavaksi

Saimme perjantain esityksessä hyviä kommentteja mm. liittyen ratkaisun ja proton eroon. Pohdimmekin tätä ryhmän kesken ja päätimme budjetoida aikataulullisesti hieman lisää myös taloudelliseen validaatioon sekä kokonaisratkaisun loppupalautuksen hiomiseen, jottei proto veisi huomiotamme liikaa.

Proton käytännön toteutuksessa opimme varmasti paljon, kun jouduimme samanaikaisesti pohtimaan talouspuolta sekä myös teknistä toteutusta. Proto kuitenkin etenee hyvää vauhtia, joten pääsemme jo ensi viikolla testaamaan ensimmäistä versiota eli pääsemme validoimaan jo itse ratkaisua käytännössä!

Kaupallistamisen näkökulmasta havaitsimme suuria aukkoja ratkaisussamme. Pitää selvittää, kenen vastuulla hankinnat ovat (sairaalataso vai sairaanhoitopiiritaso) sekä mitä mieltä julkinen sektori ja yksityinen sektori olisivat hinnottelumallistamme. Haluaisimme myös alustavaa selvyyttä potentiaalisista käyttäjiksi sopivista potilasryhmistä, jotta osaisimme kohdentaa myös proton suunnittelua hieman paremmin. Lisäksi olisi hyvä tietää kriittisimmät lainsäädäntöön liittyvät seikat, jotka koskettavat ratkaisuamme, jotta osaamme ottaa ne huomioon kurssin laajuuden sallimissa puitteissa.

Jatkossa tulemme siis panostamaan haastatteluihin sekä niiden pohjalta tarkentamaan ennusteitamme käyttäjämääristä, proton vaatimista ominaisuuksista sekä talousluvuistamme. Näiden selvennyttyä teemme tarkemman tuloslaskelman ja tarkistamme hinnoitteluamme tämän pohjalta. Nämä ovat erittäin kriittisiä asioita, joten jos hintamme nousee kovasti saatamme joutua miettimään. Tämän viikon perusteella olemme kuitenkin edelleen oikein hyvillä raiteilla sekä hieman aikataulua edellä, joten tästä on hyvä jatkaa.

Posted by TP

Main Branch - Leave a comment

Viikko 43

Suunnittelu — viikon agenda

Tällä kertaa viikon agendana oli tarkastella ensimmäisen iteraation tuloksia. Käymme läpi iteraation onnistumiset ja epäonnistumiset, jotta voimme tehdä tarvittavat parannukset tuleviin iteraatioihin. Tämän lisäksi meillä oli tapaaminen aiheen antajan kanssa, ja kurssiassistenttien tapaaminen on sovittu viikon 44 keskiviikkoon.

Lopuksi sovimme ryhmän kanssa tulevien iteraatioiden alustavat tavoitteet sekä aikataulun. Tulemme keskittymään seuraavat 4 viikkoa pääosin prototyypin työstämiseen.


Toteutus — viikon työmenetelmät

Tällä viikolla ehdimme vihdoin taas ottaa pari askelta taaksepäin ja katsoa kokonaisuutta hieman laajemmalla kulmalla. Päätimme validoida ja tarkastella kriittisesti ensimmäisen iteraation tuloksia niin itseksemme kuin ulkopuolisten asiantuntijoiden palautteen perusteella. Olimmekin sopineet tapaamisen aiheen antajan ja aiheeseen perehtyneen lääkärin kanssa. Valmistelimme heille käyttäjätestauksessa esille nousseiden asioiden sekä ryhmän sisällä heränneiden kysymysten perusteella haastattelurungon, jonka kävimme lävitse tapaamisessa. Lisäksi sovimme seuraavalle viikolle (keskiviikko) tapaamisen assarimme Melissan kanssa, jotta voisimme käydä tämän iteraation tuloksia ja seuraavien viikkojen tavoitteita yhdessä läpi.


Tulokset  — mitä saatiin aikaan

Ryhmämme kokoontui 23.10. tiistaina rinnakkaisryhmän sekä aiheen antajamme Jaakko Niemisen ja Biodesign Finlandin lääkäriasiantuntija Sami Elamon keskustelemaan projektimme etenemisestä. Esittelimme asiantuntijoille rautalankamallimme, ja yleisellä tasolla he olivat tyytyväisiä meidän fokukseen – Suomessa ei ole pulaa ikääntyneistä ihmisistä.

Sami nosti esiin paljon asioita, joihin meidän täytyy kiinnittää paljon huomiota. Ikääntyneiden potilaiden kohdalla yksi ongelmista oli se, että potilaat saapuivat oikeaan aikaan väärään paikkaan – potilas oli joutunut syystä tai toisesta väärään sairaalaan. Sovelluksemme avulla pystymme vähentämään tällaisia tapauksia, sillä se voi muistuttaa sekä potilasta että potilaan omaisia sairaalakäynneistä kellonaikoineen ja sijaintineen.

Lääkäreiden kohdalla Sami painotti muun muassa, että lääkärin työnkulku ei saa häiriintyä olennaisesti, jos ollenkaan. Toistaiseksi meidän sovelluksen kohdalla lääkärit joutuvat tekemään hieman työtä diagnoosien ja lääkemääräysten syöttämisessa, mutta painotamme erittäin paljon sovelluksen helppokäyttöisyyttä etenkin lääkärien kohdalla.

Ensimmäisen iteraation tulosten reflektointia

Pohdimme myös yhdessä ryhmämme kesken ensimmäisen iteraation onnistumisia ja epäonnistumisia. Rehellisyyden nimissä ensimmäinen iteraatio ei ollut meistä kovinkaan helppo. Loppujen lopuksi tuotekehitys prosessina on monelle meistä etenkin käytännössä hyvin vieras. Lisäksi poikkitieteellisyys ja ryhmän jäsenten omat kiireet olisivat voineet tuoda paljonkin haastetta tähän ensimmäiseen iteraatioon, mutta etenkin loppua kohden tilanne on edennyt varsin hyvin. Aluksi ongelmana oli aiheen kannalta aiheen antajan toivoman scopen, omien mielenkiinnonkohteiden sekä kurssin tavoitteiden yhteensovittaminen. Jouduimme hieman tekemään alussa samoja töitä useampaan kertaan aiheeseen liittyvien haasteiden vuoksi, jotka olisi ehkä voitu välttää aktiivisemmalla kommunikaatiolla aiheen antajan suuntaan. Haasteista huolimatta menimme kuitenkin koko ajan eteenpäin emmekä lannistuneet vaan päämäärätietoisesti jatkoimme työtä, mikä lopulta johti tähän tilanteeseen missä nyt olemme: olemme erittäin tyytyväisiä valitsemaamme ratkaisuun ja kehitystyö on voitu aloittaa kunnolla.

Seuraavaan iteraation tavoitteet ja aikataulu:

Sovimme ryhmän kanssa seuraavien iteraatioiden alustavat tavoitteet ja aikataulut. Jatkamme pääosin rautalankamallimme mukaisesti prototyypin työstämistä. Päädyimme jakamaan prosessin kahteen kahden viikon pituiseen jaksoon: suunnitelmassa on saada viikon 45 loppuun mennessä ensimmäinen toimiva versio prototyypistä, jossa data liikkuu sovelluksessa. Datalla tarkoitamme tässä yhteydessä hoitoon liittyviä tietoa. Tietoa syntyy, kun lääkäri lisää esimerkiksi diagnooseja, ja lääkkeitä/kuntoutusohjeita. Datan liikkuvuudella tarkoitamme puolestaan sitä, että sovellus hoitaa ns. likaisen työn, jotta saamme näytettyä niin potilaille kuin potilaan omaisille relevantit tiedot itse hoidosta. Kyseessä olisi ensimmäinen demo, jonka voisi myös esitellä muille ihmisille.

Asetimme virstanpylväät jaksojen loppuun, jolloin tarkistamme prototyypin tilaa. Ensimmäisessä virstanpylväässä teemme niin asiantuntijoiden kuin loppukäyttäjien palautteiden avulla suunnitelman, jonka mukaan teemme sitten tarvittavia parannuksia prototyypin toiseen versioon, mikä olisi tarkoitus saada valmiiksi viikon 47 loppuun mennessä. Toisessa virstanpylväässä tarkistamme, että sovelluksen olennaisimmat toiminnot ovat kunnossa ja että prototyyppi olisi valmiina kurssin Grand Finaleen. Tuolloin sovelluksen käyttöliittymä olisi valmiina, ja myös huomautus-toiminto olisi kunnossa – sovellus pystyy tietyin säännöllisin väliajoin muistuttamaan potilasta esimerkiksi lääkkeiden ottamisesta. Myös kalenterinäkymä tulisi olla valmiina: Lääkärin tai hoitajan merkitsemät ajat tulisi näkyä niin potilaan kuin omaisen kalenterinäkymässä.

Aikataulua on havainnollistettu alla olevassa kuvassa. Virstanpylväät on merkitty oranssilla värillä.

chart


Reflektio — miten meni ja mitä seuraavaksi

Tämä viikko sujui hieman aiempia rauhallisemmissa merkeissä, mikä mahdollisti syvällisen pohtimisen sekä seuraavien viikkojen suunnittelun. Oli hienoa huomata, miten pitkälle alusta on tultu! Se konkretisoitui tällä viikolla, kun muistelimme kehitysprosessimme aivan alkuvaiheita. Toisaalta myös meille selveni, että jatkossa hyvin kriittistä on jatkuvasti pitää mahdollisia käyttäjiä ja aiheen antajaa mukana kehitysprosessissamme, jotta emme vahingossa lähde väärille urille.

Viikko oli siinä mielessä myös varsin tehokas, että saimme vihdoin polkaistua käyntiin varsinaisen käytännön toteutuksen. Tämän myötä tuli myös esille muutamia kysymyksiä, joihin seuraavina viikkoina tarvitaan ratkaisut, jotta ratkaisumme palvelisi käyttäjiä ja asiakkaita mahdollisimman hyvin. Lisäksi oli hyvä aikatauluttaa tätä vaihetta, koska muuten suunnitelma olisi saattanut jäädä liian epämääräiselle tasolle ja kiire iskeä viimeisellä viikolla. Nyt olemme melko tyytyväisiä työkuorman jakautumiseen eri viikoille, jolloin uskomme myös lopputuotteen laadun olevan parempi.

Koemme olevamme aikataulullisesti varsin hyvässä pisteessä, ja tästä on hyvä jatkaa! Ratkaisun kannalta askelmerkit on nyt selkeästi kirjattu aikatauluumme, joten voimme keskittyä suorittamaan tarpeellisia vaiheita. Toivomme myös vielä syventävämme ymmärrystä kontekstista ja asiakkaiden tarpeista, joten aikataulussamme on myös huomioitu mahdolliset pienet matkan varrelle osuvat yllätykset tai lisätarpeet.

Posted by TP

Main Branch - Leave a comment

Viikko 42

Suunnittelu — viikon agenda

Tämän viikon agendana oli suorittaa käyttäjätestausta sekä tiedonkeruutta mobiilisovelluksemme loppukäyttäjiltä. Suunnittelimme kolmelle sovelluksen käyttäjäryhmälle (ikääntyneet potilaat, omaiset ja lääkärit) kukin omat tiedonkeruumenetelmät, jotta saisimme mahdollisimman tehokkaasti oikeita, tarpeellisia tietoja heiltä. Tiedonkeruun avulla saamme vahvistettua joitakin ideoitamme sekä tehtyä tarvittavia muutoksia sovellukseemme, mutta sen varsinainen tehtävä on validoida ratkaisumme toimivuutta.


Toteutus — viikon työmenetelmät

Pidimme kattavan Skype-tapaamisen, jossa suunnittelimme tämän viikon käyttäjätestausta. Päädyimme ryhmän kanssa seuraaviin tuloksiin: Aiomme haastatella jokaista käyttäjäryhmän edustajia, sillä haastattelun kautta saa erittäin hyvin yksilöiden tunteet, kokemukset ja asenteet esille.

Lääkäreiden kanssa suoritamme haastattelun lisäksi havainnointia, sillä havainnoinnin kautta pystymme ymmärtämään, mitä kommunikaatioon liittyviä ongelmia voi syntyä lääkäreiden työssä. Jotta pystymme kehittämään sovelluksen, mikä aiheuttaa mahdollisimman vähän lisätöitä lääkäreille, meidän täytyy ymmärtää lääkäreiden toimintaympäristö myös lääkäreiden näkökulmasta.

Ikääntyneiden potilaiden kanssa ei suoriteta muita tiedonkeruumenetelmiä, sillä koimme, että on turha ruveta häiritsemään ikääntyneitä erilaisilla nettikyselyillä, johon on ikääntyneen näkökulmasta vaikeahko vastata. Heidän kannaltaan haastattelu on siis paras metodi saada relevanttia tietoa. Ikääntyneiltä kysyttiin sovellukseen liittyvien kysymysten lisäksi muun muassa seuraavia:

  • Onko ollut koskaan tilanteita, joissa sairaalakäynnin jälkeen on kotona ilmennyt ongelmia hoito- tai lääkitysohjeiden kanssa?
    • Jos kyllä, niin millainen tilanne/minkälaisia tilanteita?
  • Onko joskus unohtanut ottaa lääkkeitä tai tehdä kuntoutusliikkeitä?

Omaisten kannalta totesimme, että haastattelun lisäksi olisi hyvä tehdä kattava kysely, johon saisi paljon vastauksia – tällöin saisimme kartoitettua ominaisuuksia, jotka ovat tarpeellisia sovelluksessamme. Rajasimme omaisiksi kyselyssä henkilöt, jotka ovat joskus osallistuneet tai osallistuvat nyt ikääntyneen omaisen hoitoon. Muuten pyysimme vastaajia kartoittamaan vain ajatuksiaan esim. tulevaisuuden potentiaalisten tilanteiden suhteen.

Kysely

Jotta omaisten kyselystä saadaan mahdollisimman paljon irti, suunnittelimme yhdessä kyselyn rakenteen seuraavasti: Kysely on jaettu kolmeen osioon, ja ensimmäisessä osiossa keräsimme tavalliseen tapaan vastaajien perustietoja. Iän ja sukupuolen lisäksi halusimme jo heti tietää, onko vastaaja osallistunut ikääntyneen omaisen hoidossa ja/tai hoidon seurannassa. Vastausvaihtoehdot olivat “usein”, “joskus” ja “ei koskaan”. Mikäli vastaaja ei ole koskaan osallistunut omaisten hoitoon, hän siirtyy suoraan kolmanteen osioon, sillä toinen osio käsittelee vastaajien kokemuksia kommunikaatiosta ikääntyneiden hoidossa. Kolmannessa osiossa haimme vastaajien mielipiteitä ratkaisuideastamme. Kyselyn tarkka rakenne on esitetty alla.

Kyselyrakenne


Tulokset  — mitä saatiin aikaan

Haastattelimme muutamia ryhmämme ikääntyneitä sukulaisia, ja yleisellä tasolla he kokivat, että sovelluksemme olisi heille tarpeen. Ikääntyneet olivat sitä mieltä, että sovelluksen tärkeitä ominaisuuksia olisi muun muassa muistutukset sekä kalenteri, joka olisi helposti tulkittava. Yksi ikääntyneistä toivoi, että saisi lääkäritapaamisen muistutuksen myös omaisille: tällöin ei tarvitse pelätä, että itse unohtaa kyseisen lääkärikäynnin, kun on omaisia muistuttamassa.

Haastattelussa tuli esille myös samoja ongelmia, joita mekin ehdimme jo vähän pohdiskella senioreiden näkökulmasta: monelle ikääntyneelle suurin haaste on alkaa käyttää sovellusta. Lisäksi joidenkin senioreiden ikähaasteet (heikentynyt näkö) estää kokonaan sovelluksen käyttämisen. Näille emme pysty valitettavasti mitään, mutta toisaalta haastattelujen kautta korostui selvästi ne kriittiset ominaisuudet, jotka täytyy olla sovelluksessamme: helppokäyttöisyys ja visuaalinen selkeys.

Ikääntyneiden lisäksi haastattelimme omaisia, joille lähetimme myös kyselylinkin. Koimme omaiset erittäin tärkeäksi käyttäjätestauksen ryhmäksi, koska he luultavasti joutuisivat olemaan myös osassa käyttöönottoa mukana, mikäli sairaalan puolelta tämä ei aikataulusyistä täysin onnistuisi. Siksi koimme tärkeäksi selvittää heidän ajatuksiaan ratkaisun tarpeellisuudesta sekä sen kriittisistä ominaisuuksista. Tutkimus toteutettiin kyselyn ja tarkentavien haastattelujen avulla.

Kyselyyn saimme vajaan viikon aikan 17 vastausta, mikä oli mielestämme tässä vaiheessa yksittäiselle käyttäjäryhmälle varsin hyvä N:nä. Yli 80 % vastaajistamme oli myös sellaisia, jotka ovat osallistuneet tai tällä hetkellä osallistuvat ikääntyneen omaisen hoitoon joko joskus tai usein. Koimme siis tavoittaneemme melko keskeisen potentiaalisen käyttäjäryhmän, jolla on käsitys mahdollisista tarpeista tai haasteista, joihin sovelluksemme voisi vastata.

ch3

 

Selvitimme myös omaisten kantaa kommunikaation toimivuuden suhteen nykyisellään. Suurin osa koki, että ikääntyneen hoitoon liittyvä kommunikaatio toimi suurimmaksi osaksi varsin hyvin. Kuitenkin hieman alle 30 % vastaajista raportoi hoito-ohjeissa olleen epäselvyyttä ja osan aiheuttaneen jopa jonkinasteista haittaa. Pääosin vastaajat kuitenkin kokivat aiheutuneen haitan olleen melko vähäistä.

YmpA

Tässä asteikossa 1 = Erittäin huonosti ja 5 = Erittäin hyvin

 

YmpB

Tässä asteikossa 1 = Ei ollenkaan haittaa ja 5 = Merkittävästi haittaa

 

Selvitimme kyselyssä myös omaisten näkemyksiä rautalankamallimme ominaisuuksista. Tärkeimpänä toiminnallisuutena pidettiin ikääntyneen saamia muistutuksia sekä kalenterinäkymää, josta hoitosuunnitelmaa voitaisiin seurata. Pääosin kuitenkin kaikkia alustavia toiminnallisuuksia pidettiin hyödyllisenä.

ch1

 

Lopuksi tiedustelimme vielä, olisiko ratkaisullemme tarvetta ja olisivatko he valmiita käyttämään sitä osana omaistensa hoitoa. Tulokset olivat tämän osalta varsin positiiviset.

ch4

Tässä asteikossa 1 = En lainkaan ja 5 = Ehdottomasti

 

Tarkensimme omaisten näkemyksiä lukemalla kyselymme avoimet kentät sekä tekemällä lähipiirissämme muutaman tarkentavan haastattelun. Tärkeimpiä havaintoja näissä olivat ratkaisun aktiivisuus (ei vaadi käyttäjältä juuri mitään, muistutukset olisivat tarpeeksi huomiota herättäviä), sovelluksen selkeys ainakin ikääntyneen näkymässä sekä esim askelmittareiden ja muiden sensorien hyödyntäminen datan keräämisessä. Lisäksi uusina ominaisuuksina esitettiin mm. ruokailun ja juomisen muistutuksia/seurantaa, hoitavan tahon yhteystietoja sekä mielialan seurantaa (ja sen muutoksiin reagointia).

Jotta saisimme paremman käsityksen sovelluksemme käytöstä lääkärin/hoitohenkilökunnan näkökulmasta haastattelimme kolme lääkäriä. Lisäksi toteutettiin havainnointia niin vuodeosastolla kuin poliklinikassa. Lääkärien haastatteluissa esiin nousseet teemat käsittelivät pääsääntöisesti kirjaamisen helppoutta sekä yleisiä kommunikaation haasteita. Lääkärit olivat melko yksimielisesti sitä mieltä, että kyseiselle ratkaisulle voisi olla kysyntää, mutta potilasvalinta olisi erittäin tärkeässä roolissa, ratkaisusta tuskin on hyötyä melko perusterveelle vanhukselle. Lisäksi huomautettiin pienistä yksityiskohdista kuten mobiililaitteiden lataamisesta, näkökyvyn heikkoudesta ja muista käytännön asioista, jotka tulisi ottaa huomioon. Lääkärihaastatteluissa käytiin läpi myös potilaan kotiutusprosessia sairaalan vuodeosastolta: eniten aikaa siihen yleensä käyttää hoitaja. Mahdollisuutta siirtää tämä kirjaustyö hoitajalle pidettiin selvityksen arvoisena. Lisäksi esille nostettiin huoli potilaan tietosuojasta; vaikka kyseessä onkin ikääntynyt, ei omaisella tulisi olla pääsyä kaikkiin tietoihin vaan vain hoitoon osallistumisen kannalta relevantteihin tietoihin.

Vuodeosaston ja poliklinikan havainnoinneissa selvisi muutama ikääntyneiden erityisepiirre, jotka erityisesti haittasivat kotiutusprosessia tai hoito-ohjeiden antamista. Erityisesti muistiongelmaiset sekä huonokuuloiset potilaat vaikuttivat olevan haastavimpia hyvän kommunikaation kannalta. Lisäksi kävi selväksi polikliinisen vastaanoton kiire: sovellus voisi toimia hieman paremmin vuodeosaston kotiutuksessa tai ainakaan sovelluksen käytön aloitusta ei kannattaisi tehdä polikliinisesti. Yhteenvetona lääkärien osalta viesti oli siis selkeä: sovellukselle olisi käyttöä kunhan seuraavat kriteerit täyttyvät:

  1. Potilasvalinta on tarkka ja osuva
  2. Kirjaustyö on nopeaa ja vaivatonta (ja mahdollisesti hoitajat voisivat sen tehdä ainakin osittain)
  3. Sovelluksessa huomioidaan hyvin erilaiset tarpeet sekä haasteet käytön kannalta

Reflektio — miten meni ja mitä seuraavaksi

Viikon alussa huomasimme edellisen viikon rautalankamallista hyödyn: olimme joutuneet todella ajattelemaan ratkaisuamme jo hieman konkreettisemmalla tasolla. Näin ollen meille oli tullut mieleen myös paljon avoimia kysymyksiä sekä asioita, joita haluttiin kysyä käyttäjiltä. Pääsimme siis melko nopeasti asiaan, kun pohjatyö oli tehty hyvin.

Käyttäjäryhmien kyselyiden ja haastattelujen kannalta N:n lisääminen olisi toki hyvä, mutta alustavaa suuntaa nämä tulokset antavat melko hyvin, koska vastaukset olivat melko samansuuntaisia ja eri ryhmien haastattelut tukivat melko hyvin toisiaan. Lisäksi palautetta ja toiminnallisuuden kannalta kriittisiä kysymyksiä ehdimme kysyä sitten, kun meillä on konkreettisempi versio ratkaisustamme. Tärkeintä oli nyt saada käsitys ratkaisemmeko havaitsemaamme ongelmaa mielekkäällä tavalla ja mitä mieltä käyttäjäryhmät olisivat alustavista ajatuksistamme. Tuossa tavoitteessa onnistuimme tällä viikolla varsin hyvin, koska olimme käyttäneet tarpeeksi aikaa suunnitteluun ja koska kaikki olivat motivoituneita löytämään tarpeeksi haastateltavia sekä kyselyyn vastaajia.

Käyttäjätestaus toi meille uusia ideoita, lisää selvitettävää sekä vahvisti osan oletuksistamme. Pääsääntöisesti olimme kuitenkin melkeinpä jopa yllättyneitä käyttäjäryhmien positiivisuudesta ja innokkuudesta aihetta kohtaa. Samalla vahvistui myös käsitys aiheemme tärkeydestä, mikä osallaan näkyi ryhmämme sisällä kasvaneena motivaationa. Toisaalta olemme vielä varsin alussa kehitysprosessissamme, joten emme saa liikaa tuudittautua olevamme täysin oikeilla jäljillä vaan työtä on jatkettava sekä pysyttävä tarpeeksi kriittisinä omille ideoillemme.

Tästä onkin siis hyvä jatkaa kohti ensimmäisen versiomme tarkempaa analyysia. Meidän tulisi nyt käydä läpi ratkaisuamme asiantuntijoiden kanssa, jotta saisimme hieman ulkopuolista näkökulmaa kehityssuuntien hahmotteluun. Ensi viikon alkupuolelle olemme sopineet tapaamisen aiheen antajamme sekä projektiin perehtyneen lääkärin kanssa. Käymme heidän kanssaan läpi rautalankamallimme sekä käyttäjätestauksen tulokset sekä käyttäjätestauksessa esille nousseet kysymykset. Erityisesti ratkaisumme kaupallistaminen on alkanut mietityttää, joten myös tähän toivomme hieman sparrausta. Motivaatio on kuitenkin korkealla ja meillä on hyvä tekemisen meininki, joten uskomme seuraavankin iteraation olevan varsin onnistunut, vaikkakin työtä vaativa!

Posted by TP

Main Branch - Leave a comment

Viikko 41

Suunnittelu — viikon agenda

Ryhmä sai viikon alkupuolella huonoja uutisia tehtävänannon suhteen: projektimme aihe ei vaikuttanut täyttävän tarpeeksi annetun aiheen vaatimuksia. Näin ollen jouduimme jälleen lähemmäksi lähtöruutua. Siksi alkuviikolle aikataulutimme ideamme hiomisen. Olimme kuitenkin vakuuttuneita, että olimme löytäneet oikean kohderyhmän ratkaisullemme: ikääntyneet. Olimme ideointivaiheessa tunnistaneet eniten ongelmakohtia erityisesti ikääntyneiden ja heidän omaistensa välillä oikeanlaisen informaation välittämisessä johtuen ongelmien ja tarvittavien hoitojen moninaisuudesta sekä mahdollisesti hiljalleen heikentyvästä kognitiosta ja muistista johtuen.

Loppuviikon suunnitelmissa oli haastattelujen ja rautalankamallin suunnittelu sekä lopullisen ideamme kartoitus Lean Canvas -menetelmän avulla.


Toteutus — viikon tehtävät

Päätimme siis lähteä lähestymään ideointi ikääntyneiden kulmasta ja käytimme aiemmin hyväksi havaittuja ideointityökaluja, jotta saisimme lopullisen aiheemme lyötyä lukkoon. Onneksi nyt päätösten teon pohjana oli haastatteluja sekä alustavaa analyysia ikääntyneiden terveydenhuoltoon liittyvistä asioista. Päätimme keskittyä ratkaisullamme helpottamaan tehokkaan ja selkeän kommunikoinnin toteuttamista vastaanoton ja kodin välillä. Tällä ratkaisullamme haluamme erityisesti painottaa tarkan kommunikaation mahdollistamaa preventiota sekä kuntoutusta. Nämä ovat havaintojemme mukaan erittäin merkittäviä tekijöitä.

Suunnitelmissa oli käyttää loppuviikko haastattelujen tekemiseen sekä rautalankamallin rakentamiseen näiden kevyiden selvitysten perusteella, jotta pääsisimme jatkossa testaamaan ratkaisumme erilaisia vaihtoehtoisia ominaisuuksia. Haastattelujen ja lukemiemme selvitysten perusteella päädyimme tekemään melko laajan setin toiminnallisuuksia sisältävän ensimmäisen rautalankamallin, jotta testausvaiheessa voimme jättää vain kaikista tärkeimmät ominaisuudet. Haluamme suunnittelussa painottaa erityisesti selkeyttä ja helppokäyttöisyyttä, jotta käyttöönotto olisi mahdollisimman mutkatonta.


Tulokset  —  viikon edistysaskeleet ja takapakit

Blogin viikkotehtäviin liittyen määrittelimme ongelmaa seuraavasti:

  • Ratkaisemme ikääntyneiden hoidon tiedonkulkuun liittyviä haasteita sekä niistä aiheutuvia haittoja tehostamalla informaation selkokielistä välitystä potilaalle ja hänen omaisilleen
  • Käyttäjä kokee saavansa sairaalassa paljon vaikeaselkoista informaatiota sairaudestaan ja sen hoidosta, jolloin itsehoidon oikeellisuus kotona saattaa vaarantua, etenkin jos tieto ei kulje omaisille.
  • Arvolupaus asiakkaalle eli sairaalalle: luomme kustannussäästöjä, vaikuttavuutta ja lisää terveyttä sekä toimintakykyä tehostamalla hoitoon liittyvää kommunikaatiota riskiryhmään kuuluvilla ikääntyneillä potilailla

Lisäksi hahmottelimme tarkemmin Lean Canvas -menetelmällä liiketoimintaideamme peruskysymyksiä sekä asiakkaita, käyttäjiä ja sijoittumistamme markkinalle. Tulokset alla olevissa kuvissa:

Lean Canvas - Business Objective & Context Lean Canvas - Customer Grouping Lean Canvas - Immersion

Määrittelimme uuden ratkaisumme mobiilisovellukseksi, jossa on omat näkymät potilaalle, omaiselle ja hoito-ohjeet antavalle lääkärille/hoitajalle/muulle hoitohenkilökuntaan kuuluvalle henkilölle. Nämä on eritelty rautalankamallissamme tarkemmin. Tavoitteena olisi saada tämä käyttöön sairaalassa, joka valitsisi tiettyjen, selvitystä vaativien, kriteerien mukaan potilaat, joille informaation sisäistäminen syystä tai toisesta saattaisi olla hankalampaa sekä, joilla on kohonnut riski pitkäaikaisiin sairaalajaksoihin ilman toimenpiteitä. Heidän pitäisi kuitenkin kognitionsa puolesta olla kykeneviä käyttämään selkeää sovellusta. Sovellus kannustaisi kalenteritoiminnon avulla noudattamaan hoito-ohjeita sekä erityisesti preventiivisiin ja kuntouttaviin toimiin kuten säännölliseen liikuntaan, kuntoutusjumppaan sekä lääkityksen säännölliseen ja oikeaoppiseen käyttöön.

Ominaisuudet

Sovellus ikääntyneen käyttäjän näkökulmasta

Etusivu

Screen Shot 2017-10-16 at 20.16.20

? – Pallo vie asetus näkymään, mistä voi mm. jakaa tietoja omaisille

 

Kun valitsee “Perustiedot”:

Screen Shot 2017-10-16 at 20.17.02

 

Kun tulee muistutus:

Screen Shot 2017-10-16 at 20.12.16

 

Kun painaa etusivulta “Hoito-ohjeet”:

Screen Shot 2017-10-16 at 19.17.47

 

Yksittäinen hoito-ohje:

Screen Shot 2017-10-16 at 19.17.51

 

Kun painaa etusivulta “Kalenteri”:

Screen Shot 2017-10-16 at 19.17.42

 

Sovellus omaisten näkökulmasta

Yksi yleisnäkymä:

omainen

 

Sovellus lääkärin näkökulmasta

Yksi yleisnäkymä, mihin lääkäri laittaa tiedot:

lekuri


Reflektio ja seuraavat askeleet — mitä opittiin ja mitä seuraavaksi?

Viikko oli tapahtumarikas ja opimme pitämään tehtävänantajamme paremmin mukana kehityksessämme, onhan hänellä kuitenkin erinomainen ymmärrys alustavasti tunnistetusta ongelmasta. Otimme tämän suhteen askeleita parempaan suuntaan ja seuraavalla viikolla sovittuna on hänen suunnaltaan osoitetun lääkärin haastattelu. Tällä saamme myös paikattua ratkaisussamme toistaiseksi avoimet kohdat. Haluaisimme erityisesti panostaa hoitohenkilökunnan kuormituksen vähentämiseen ja automatisointiin siltä osin kuin mahdollista, ja siltä osin mahdollisuuksia pitää vielä kartoittaa erityisen huolellisesti.

Jatkossa meidän täytyisi vielä tarkemmin tehdä aina kartoitukset ja haastattelut etupainotteisesti, jotta emme työstä liian pitkälle heikompia ideoita ja voimme käyttää loppuviikosta enemmän aikaa tulosten dokumentoinnille sekä blogikirjoitukselle. Toki useampia iteraatioita varmasti tarvitaan, mutta lähinnä jonkinlainen tasapaino olisi hyvä löytää, jotta työ jakautuisi tasaisemmin viikolle. Toisaalta jälleen kerran huomasimme, että vaikka tavallaan otimme pari askelta taaksepäin, oli meillä kuitenkin karttunut jo valtavasti tietoa ja ymmärrystä kontekstista, jotta osasimme nyt realistisemmin arvioida erilaisia ongelmia ja niiden ratkaisuja eli sinällään jotain olemme varmasti myös tehneet oikein.

Tällä viikolla myös ryhmän dynamiikka toimi erityisen loistavasti. Haastavan tilanteen luoma lisätyön tarve ei vaikuttanut kenenkään osallistumisaktiivisuuteen ja vaikka hieman huolta herätti tämä uusi käänne, saimme silti pidettyä positiivisen ja rakentavan keskustelukulttuurin. Ryhmä toimi siis erinomaisesti myös paineen alla, mikä ei ole itsestäänselvyys.

Teimme alunperin edelliseen aiheeseemme liittyen haastattelun, jossa otimme selvää löytyykö järjestelmiä, jotka ovat potilaan omaisten ja sairaanhoito henkilökunnan välillä. Saimme nopeasti tietoon, että tällaisia löytyy jo aika paljon erilaisia. Halusimme silti selvittää tämän järjestelmän toimivuuden kannalta kriittisiä asioita, olisivathan käyttäjäryhmät lähes identtiset. Tärkeimpinä tekijöinä ratkaisun onnistumisen kannalta selvityksen mukaan olivat helppokäyttöisyys, yksinkertaisuus, selkeys ja kaksisuuntaisuus. Lisäksi selvityksessä todettiin, että vielä enemmän voisi olla interaktiivisuutta muun terveysinformaation suhteen, joten koemme, että olemme omassa projektissamme oikeilla jäljillä. Kuitenkin johtuen eri käyttöympäristöstä, emme tietenkään voi suoraan soveltaa näitä tietoja.

Tämän vuoksi seuraavaksi vuorossa onkin edellä mainittujen oletustemme validointia: tarvitsemme paremman ymmärryksen niin asiakkaan (sairaala/sairaanhoitopiiri) kuin kaikkien eri käyttäjien (hoitohenkilökunta, ikääntynyt potilas, omainen) tarpeista, toiveista ja rajoitteista erityisesti sairaalaympäristössä. Tätä varten jakaudumme haastattelemaan eri käyttäjäryhmiä pareittain saadaksemme ryhmien reunaehdot ratkaisullemme sekä syvällisen ymmärryksen näistä ryhmistä käyttäjinä. Lisäksi meidän tulisi saada aluilleen hieman teknisten ominaisuuksien suunnittelua, jotta osaamme testaamisvaiheessa paremmin arvioida eri vaihtoehtoja. Lisäksi meidän tulisi mahdollisimman pian suunnitella käyttäjätestaamista tarkemmalla tasolla. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa!

Posted by TP

Main Branch - Leave a comment

Viikko 40

Suunnittelu — viikon agenda

Tällä viikolla tavoitteenamme oli karsia keskimistämme ongelmista ja ideoista se, jota lähtisimme tutkimaan tarkemmin ja toteuttamaan. Maanantaiksi valmistelimme esityksen, jonka avulla selvensimme itsellemme ongelmaa, jotta olisimme ryhmän kesken samoilla linjoilla. Kurssin puolesta tehtävälistalla oli tilaisuusturnaus sekä projektisuunnitelman laatiminen. Projektisuunnitelman avulla halusimme myös saada selvyyttä aikataulutukseen, kirjoittaa työnjaon ylös sekä suunnitella tarkemmin käytännön toteutuksen laajuutta. Viikon tavoitteiden tueksi oli agendalla myös tapaaminen tehtävänannon vastuuhenkilön kanssa sekä kaksi tapaamista ryhmän kesken.


Toteutus — viikon tehtävät

Viikon toteutuksen taustatiedoksi haastattelumme tarkemmin tehtävänannon vastuuhenkilöä sekä yhtä lääkäriä. Näin ollen koimme ymmärtävämme tehtävänannon kannalta kriittiset asiat sekä saimme selvyyden siitä, että voimme toteuttaa tehtävänannon puitteissa oikeastaan mitä vain mielenkiintomme mukaan, kunhan se ratkaisisi oikean ongelman. Kirkastaaksemme edellisen viikon ideoita, suunnittelimme kukin jostain ideasta miniselvityksen kevyen tiedonhaun muodossa. Näin ollen olimme valmistautuneita perustelemaan eri ideoita sekä arvioimaan kriittisesti niiden mahdollisuuksia.

Suoritimme tilaisuusturnauksen edellisen viikon ideoiden pohjalta. Tilaisuusturnaus toimi hyvänä keskustelunaloittajana, vaikka aluksi tuntui, että kaikki ideamme, myös mukaan tullut ajatus siitä, että keskittyisimme yhteen pitkäaikaissairauteen, eivät suoranaisesti kilpaile keskenään. Kun aloimme tarkastelemaan eri ideoita kriittisemmin, huomasimme, että epävarmuustekijät on kaikkien kohdalla suuret. Toistuvia kysymyksiä alkoi ilmaantumaan. Kuka on valmis maksamaan palvelusta? Haluaako ihmiset oikeasti nähdä vaivaa saadakseen palvelun käyttöönsä? Viitsivätkö lääkärit opetella tai käyttää palvelua? Onko heillä yleensäkään aikaa käyttää sitä? Onko markkinoilla jo olemassa parempia ratkaisuja? Kukaan ei osannut vastata näihin vakuuttavasti. Silloin tuli puheeksi toinen päivän uusista ideoista: mitä jos emme tekisikään varsinaista ratkaisua, vaan keskittyisimme selvittämään kommunikaation ongelmakohtia ja mahdollisia ratkaisuja. Tällöin voisimme myös käyttää tehokkaammin aikaa ymmärtääksemme eri epävarmuustekijöitä.

Tilaisuusturnauksen toiselle kierrokselle selvisi alkuperäisestä applikaatioideasta kokonaisvaltainen potilasprofiili sekä hoito-ohjepankki. Näitä kahta olimme jo ehtineet punnita toisiaan vasten, ja nyt aloimme todella harkitsemaan, että josko lähestyisimme ongelmaa sittenkin vain selvityksellä. Selvitys kuitenkin vaikutti turhankin turvalliselta ratkaisulta, eikä sen bisnesarvo ollut ilmeinen. Totesimme myös, että applikaation, eli jonkinlaisen ratkaisun, tekeminen antaisi meille eri tavalla mahdollisuuksia ymmärtää ongelmaa ja siihen liittyviä piirteitä. Annoimme siis applikaatioidealle toisen mahdollisuuden. Aiempi varautuneisuus alkuperäisten ideoiden suhteen ei kuitenkaan kadonnut mihinkään: jotain olisi keksittävä.

Sitten saimme päivän kolmannen idean, jota olimme itseasiassa sivunneetkin jo aikaisemmin. Mitä jos keskittyisimme parantamaan kommunikaatiota ikäihmisten hoidossa? Näin siirtyisimme nopeilta, kiireisiltä lääkäriajoilta hoitokotien verkkaiseen arkeen. Epämääräisestä yleisestä ongelmasta, tunnettuun, kasvavan väestönosan ongelmaan. Sen sijaan, että ihmettelisimme mihin henkilö, joka käy mahdollisesti vain kerran viidessä vuodessa lääkärissä tarvitsisi tiedonkulkuun apuja, ihmettelemme miten jatkuvassa hoidossa olevien henkilöiden tiedot välittyy omaisille. Meidän käsityksemme mukaan tiedonvälityksessä hoitokodeista omaisille on paljon parannettavaa. Nyt pystyimme vastaamaan ongelmallisiin kysymyksiin paremmin. Omaiset (tai ainakin osa heistä) olisivat meidän käsityksemme mukaan valmiita maksamaan paremmasta tiedonkulusta. Hoitokotien hoitajilla olisi varmasti paremmin aikaa tiedonvälitykseen verrattuna kiireisiin vastaanottolääkäreihin. Nopealla googlauksella emme löytäneet vastaavaa palvelua markkinoilta, joskin emme muutenkaan pidä markkinoilla olevia potentiaalisia kilpailijoita suurimpana ongelmana. Venähtäneen keskustelun päätteeksi tämä vaikutti erittäin lupaavalta ongelmalta ratkaistavaksi ja ajatuksena on nyt toteuttaa projekti jonkinlaisena applikaationa/sovelluksena, joka mahdollistaa sujuvan tiedonkulun hoitokodin ja ikäihmisen omaisten välillä.

Alla vielä havainnollistava kuva tilausturnauksen etenemisestä.

tilaisuusturnaus_v3


Tulokset  —  viikon edistysaskeleet ja takapakit

Näin ollen saimme viikon aikana siis konkretisoitua ideamme: “Parannamme ikääntyneiden hoivaan liittyvää omaisten ja hoitoyksikön välistä tiedonkulkua ja näin ollen myös hoidon jatkuvuutta vaihtuvissa tilanteissa.” Keskitymme käytännössä siis ratkaisemaan, miten ikääntynyttä koskevaa terveysinformaatiota voitaisiin tuottaa ymmärrettävässä muodossa siten, että hoivapalvelun hoitaja saa mahdollisimman tehokkaasti relevantit tiedot hoitoa varten. Lisäksi omaisille pitäisi välittää tieto potilaan terveydentilasta ja -voinnista, jolloin omaiset eivät jää epävarmoina ihmettelemään ikääntyneen tilannetta.

Ryhmämme päätyi lopulta seuraavaan ratkaisuun: Aiomme rakentaa erään potilasprofiili-sovelluksen, jolla voidaan seurata koko ikääntyneen hoitohistoriaa reaaliaikaisesti. Potilaan lisäksi myös omaiset ja hoitajat voivat käyttää kyseistä sovellusta. Näin saadaan kaikki kolme osapuolta yhteen pakettiin.

Yksi haasteista on välittää riittävä tieto hoiva-asunnoissa olevien ikääntyneiden omaisille sukulaisten terveydentilasta sekä sen kehityksestä – omaiset eivät välttämättä ehdi vierailla fyysisesti ikääntyneen luona. Lisäksi hoivapalvelujen tarve kasvaa väkisin väestön ikääntyessä. Yhä useampi vanhus asuu hoivakodissa kodin sijaan, ja omaisilla ei ole välttämättä tietoa potilaan voinnista. He ovat kuitenkin kiinnostuneita näistä tiedoista, ja osa omaisista haluaa vaikuttaa hoitoon, kuten hoitotahdon kirjaamiseen tai muihin käytännön asioihin.

Tämän ratkaisun toteuttamiseksi laadimme projektisuunnitelman, johon kirjasimme tavoitteet, toteutustavat sekä aikataulusuunnitelman (kuva alla). Listasimme projektisuunnitelmaan myös asiakkaamme eli yksityiset palveluntuottajat, joita voimme auttaa luomaa lisäarvoa heidän omille asiakkailleen eli meidän ratkaisumme loppukäyttäjille.

Takapakkina edelliseen viikkoon voidaan ehkä pitää sitä, ettei viime viikolla keksityistä ideoista lopulta löytynytkään mielestämme toteuttamiskelpoista ratkaisua. Toisaalta tuo vaihe oli osaltaan merkityksellinen kontekstin ymmärtämisen sekä peruskonseptin suunnittelun kannalta —  työ ei siis mennyt hukkaan vaan sen tulokset siirrettiin vain hedelmällisempään ympäristöön.

Gantt-chart


Reflektio ja seuraavat askeleet — mitä opittiin ja mitä seuraavaksi?

Viikko opetti meille kaikille varmasti paljon. Suurimpana opetuksena oli järjestelmällisyyden merkitys: aluksi ajatuksemme ja keskustelumme poukkoili hieman päämäärättömästi, mutta tilaisuusturnauksen avulla saimme priorisoitua ideoita ja ratkaisumahdollisuuksia sekä käytyä niiden mahdollisuuksia läpi järjestelmällisesti. Toisaalta ymmärsimme jälkikäteen myös tuon poukkoilevan vaiheen merkityksen luovuuden mahdollistajana. Toinen asia, mikä meille selvästi tuotti haastetta, oli epävarmuuden sietäminen. Toki pientä selvitystyötä tehtiin kaikista ideoista, mutta syvempää analyysia ja toteutukseen liittyviä ratkaisuja joudutaan kehittämään prosessin kuluessa. Varsin merkittävässä roolissa viikon onnistumisessa oli se, että uskalsimme vielä tässä vaiheessa muuttaa suuntaa ja olla kriittisiä edellisen viikon tuloksia kohtaan. Viikon kohokohtia olivat upeat keskustelut ryhmän kesken: saimme säilytettyä erittäin hyvän ja avoimen ilmapiirin, jossa jokaisen mielipiteitä kuunneltiin ja jokainen pääsi käyttämään oman erikoisalueensa tietoja ja taitoja kuitenkin siten, että asiaan kuuluva kriittisyys ja ajatusten haastaminen säilyi. Syvällinen selvitystyö ja järjestelmällinen ideoiden pohdinta toi tulosta: olemme nyt löytäneet itsevarmuuden omaa ideamme ja sen ratkaisun onnistumista kohtaan, koska pohjatyö on tehty hyvin.

Vaikka olemme todella tyytyväisiä ryhmämme haasteeseen, on todellinen työ vasta alkamassa: ymmärsimme nyt todella, kuinka paljon meillä on avoimia kysymyksiä aiheeseen liittyen. Jotta voimme ruveta suunnittelemaan ratkaisumme käytännön toteutusta tarkemmin, on meidän saatava parempi käsitys potentiaalisista asiakkaista (palveluntuottajat) sekä käyttäjistä (omaiset ja ikääntyneet) sekä heidän tarpeistaan. Tätä varten jaoimme kullekin vastuualueen haastatteluista ja loimme rungon kevyelle käyttäjätutkimushaastattelulle. Jotta voimme jatkossa myös testata ratkaisumme piirteitä asiakkaan ja käyttäjän näkökulmasta, aloimme suunnitella siitä rautalankamallia.

Posted by TP

Main Branch - Leave a comment

Viikko 39

Hello everybody!

We decided to change our blog language from English to Finnish, mainly due to the usage of Finnish hospital and medical terminology. We apologize for any inconvenience for the English-speaking audience.

Suunnittelu  —  viikon tavoitteet

Ryhmän agendalla oli tällä viikolla parempi keskinäinen tutustuminen sekä kaikkien ryhmän jäsenten erityisosaamisalueiden kartoittaminen. Lisäksi sovittiin käytännönjärjestelyistä, tapaamispäivistä sekä yhteisistä pelisäännöistä tehtävänjaon ja kommunikaation suhteen. Tavoitteena oli myös lähteä tarkentamaan projektin aihetta ja tarkastella mahdollisia aiheeseen liittyviä haasteita, joita voisimme lähteä ratkaisemaan. Taustatietojen kartuttamiseksi tutustuimme tarkemmin luennolla esiteltyihin ideointityökaluihin. Projekti päätettiin siis pistää kunnolla käyntiin!

Toteutus  —  viikon eteneminen

Alun brainstromingissa ryhmämme hyödynsi ryhmämuistia, jotta kaikille jäisi hieman selkeämpi kuva kokonaisuudesta. Tämä myös helpotti alustavan ideoinnin tuloksien kommunikointia muulle ryhmälle. Itse projektin aiheen ja kontekstin tarkennukseen käytimme aluksi Flowchart-työkalua, jonka avulla hahmottelimme järjestelmällisesti potilaan kulkua sairaalassa sekä tämän prosessin kriittisiä kohtia informaation kerääntymisen ja  kommunikaation näkökulmasta. Kartoitimme näihin tilanteisiin mahdollisesti liittyviä ongelmia Pakotetut yhteydet -menetelmän avulla. Lopuksi hyödynsimme Me-We-Us -menetelmää, jotta saisimme keksittyä mahdollisimman monipuolisia ideoita näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Menetelmä tuki erittäin hyvin monipuolisten ideoiden keräämistä, kun vain ekstrovertit eivät yksinään dominoineet keskustelua vaan saimme koko ryhmän hyvin osallistumaan keskusteluun, myös eri osaamisalueet tulivat hyvin edustetuksi.

Ongelma

Ratkaistavana oleva ongelmamme on potilasta koskevan terveysinformaation tuottaminen ymmärrettävässä muodossa siten, että potilas pääsee siihen käsiksi kotoaan ja pystyy halutessaan näin jakamaan saman informaation myös omaistensa kanssa. Tunnistamiamme haasteita ja ongelman alatekijöitä tässä ovat mm. informaation paljous verrattuna potilaan mahdolliseen omaksumiskykyyn, terveystiedon keräämisen hajanaisuus, kielimuurit sekä kommunikaation prosessien osittainen puuttuminen/puutteellisuus. Näihin haasteisiin siis lähdimme hakemaan ratkaisuja ideoillamme. Ideointiprosessissamme hyödynsimme useamman iteraation verran divergenssin ja konvergenssin vuorottelua. Lopulta päädyimme kuuteen mielestämme parhaaseen ideaan. Ensimmäinen ideamme on kokonaisvaltainen terveystietoratkaisu, jonka avulla kaikki henkilön terveyttä koskeva tieto ja ohjeistus olisi saatavilla yhden kanavan kautta. Tämän lisäksi päätimme lähteä ratkaisemaan myös yksittäisiä ongelmia eli loput ideamme koskivat henkilökohtaisten lääkitystietojen  ja -ohjeiden keräämistä potilaalle ymmärrettävään muotoon, laboratorio- ja kuvantamistutkimusten tulosten järkevämpää viestintää, hoito-ohjepankkia (kuvallinen, esim. vieraskielisille), potilaalle lähetettävää lyhyttä koostetta lääkärikäynnin keskeisimmistä löydöksistä/tuloksista sekä reaaliaikaista etäkommunikaatiota hoitohenkilökunnan kanssa esim. ongelmatilanteissa tai kun omaiset tarvitsevat tarkempaa tietoa potilaan tilanteesta. Sijoitimme nämä alla olevaan epävarmuushorisontti-diagrammiin:

UH Map

Teknologisen onnistumisen todennäköisyys on kaikissa melko sama, sillä lähtökohtaisesti haluaisimme tuottaa idean olemassa olevalla teknologialla, kuten mobiiliapplikaatiolla, jotta se olisi mahdollisimman monen potilaan ja asiantuntijan saavutettavissa.

Tulokset  —  edistystä ja takaiskuja

Ryhmämme on saanut paremman ymmärryksen tehtävänannon kontekstista sekä laajasta haasteiden kirjosta. Viikon parasta antia olivat ensimmäiset yhteiset tapaamiset, mikä kiireiseltä ryhmältämme onnistui yllättävän hyvin. Saimme hyvin kerättyä erilaisia ideoita ideointityökaluilla. Käydessämme läpi löytämiämme ideoita, saimme mielestämme koostettua varsin hyvän kokonaisuuden erilaisia ratkaisumahdollisuuksia.

Viikon suurimpana ongelmana oli aiheen laajuuden hallitseminen ja olennaisimpien asioiden tunnistaminen. Aiheen rajaaminen tuntui aluksi vaikealta, kun ideamme heittelehtivät laidasta laitaan. Tuntui siltä, että haluaisimme ratkaista monta eri ongelmaa samalla kertaa. Onneksi saimme hyvin yhdessä pohdittua loppujen lopuksi, missä scopessa lähemme ongelmaa ratkaisemaan. Tässä helpotti järjestelmällinen ongelman lähestyminen sekä eri ideointityökalujen käyttö.

Reflektio viikon annista  ja seuraavat askeleet

Nyt ryhmällämme on kasassa paljon hyviä ideoita sekä avoimia kysymyksiä. Seuraavaksi olisikin tärkeää tarkemmin analysoida valittuja ideoita ja, niiden mahdollisuuksia niin teknisen toteutuksen kuin kaupallisen onnistumisen kannalta. Analyysi voitaisiin jakaa sisäiseen ja ulkoiseen analyysiin. Tässä vaiheessa kriittistä tulee olemaan erityisesti ryhmäläistemme erityisosaamisen tehokas hyödyntäminen sekä ulkopuolisten arvioiden kerääminen esim. mahdollisilta asiantuntijoilta.

Sovimme tapaamisen 4.10. eli keskiviikoksi tehtävänantajamme Jaakko Niemisen kanssa. Tapaamisessa haluamme saada mielipiteitä ideoistamme, mahdollisesti hieman palloteltua eri ratkaisumahdollisuuksia sekä kirkastettua keskeisimmät tekijät tässä tehtävänannossa. Vaikka kaikki ovatkin päässeet hyvin sisään ryhmään, niin panostamme vielä entistä enemmän siihen, että ehdimme nähdä kasvotusten koko ryhmän kesken. Lisäksi syvennämme työtehtävien jakoa ryhmän jäsenten erityisosaamisalueiden mukaan.

Ryhmässä saimme hyvin heti alusta alkaen tavoitettua toisemme. Ensi tapaamisista ilmeni hyvin, kuinka jokaiselle on löytynyt hyvä motivaatio tätä projektia kohtaan ja siitä haluamme pitää myös loppuun asti kiinni. Pyrimme siihen, että joka viikko olisi ainakin yksi yhteinen tapaaminen vielä luentojen lisäksi, jotta saamme ylläpidettyä hyvin löytyneen draivin.

Posted by TP

Main Branch - Leave a comment